Kapitalismin perustekijät 5
Kirkossa käyvät kitupiikit saivat John Lockesta (1632-1704) filosofisen puolustajan. Locke järjesteli tietoteorian nousevalle kapitalismille edulliseen valoon nostamalla yksityisomistuksen kaiken mittapuuksi.
Locken teoriat yksityisomistuksen ensisijaisuudesta sekä valtion toiminnan minimoimisesta loivat pohjan kapitalistiselle järjestelmälle, jossa valtion peruspäämääränä on kansalaisten omaisuuden suojeleminen ns. yövartijavaltiona.
Locken mukaan Jumala antoi maan ihmisille yhteiseksi. Tällöin yksityisen omaisuuden hankkiminen merkitsisi yhteisten hyödykkeiden ryöväämistä.
Locke teki tässä kohtaa täyskäännöksen vetoamalla, että ihmisen omien käsien työn aikaansaannokset ovat luonnostaan hänen yksityistä omaisuuttaan.
Jumala ei myöskään halunnut maan jäävän vaille hyödyllistä käyttöä halutessaan ihmisten kartuttavan maan antimia. Siksi esimerkiksi tammenterhojen käyttöoikeus on niiden poimijalla, koska työn kautta terhoista tulee poimijan omaisuutta.
Maasta tulee sen omaisuutta, joka viljelemällä ottaa maan hyödylliseen käyttöön. Työnteko on omistusoikeuden syntymisen perusta. Oma työvoima on omaisuutta, jota muilla ihmisillä on velvollisuus kunnioittaa, koska jokainen omistaa oman työvoimansa.
Tämähän vaikuttaa rousseaulaiselta luontaiselta tasavertaisuudelta. Mutta eihän Locke olisi porvariston lempifilosofi, ellei hän peruisi (juuri) tässä kohtaa puheitaan.
Palvelijoiden isännälle tekemän työn hedelmät ovatkin Locken mukaan ehdottomasti isännän omaisuutta!
Tähän siis loppuu palvelusväen osalta luonnollinen vapaus ja oikeus oman työn tuloksiin! Palvelusväellä ei ole oikeutta pitää hallussaan työnsä hedelmiä, vaan he ovat velvoitettuja luovuttamaan kaiken tuottamansa ”lisäarvon” lyhentämättömänä isännälleen.
Suomessa tätä lockelaista sääty-yhteiskuntaa hallitsi itsenäisyyteemme saakka kolmisääty-oppi. Sen mukaan Jumala on asettanut valtion, maallisen hallituksen pitämään syntiä kurissa. Jumala toimii esivallan kautta, jolle hän on luovuttanut valtansa. Esivaltaa edustavat kaikki maalliset viranomaiset.
Se, miten esivalta tehtävänsä hoitaa, ei kuulu alamaisille. Jos esivalta on huono, kristityt alamaiset kantavat siitä johtuvan kuorman eläen ristin alla. Vuosina 1860-1900 palkollisten ansiot eivät nousseet lainkaan.
Vaikka esivalta esiintyisi täysin Jumalan tahtoa vastaan, oikeutta sen kumoamiseen ei ole, koska alaisilta odotetaan ehdotonta kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta.
Locke piti pakollista hyväntekeväisyyttä eli sosiaaliturvaa haitallisena. Kenelläkään ei ole velvollisuutta toimia toisen hyväksi, jos oma etu on uhattuna.
uutiskirje 
