Ydinvoimaa katsotaan uudella tavalla

Japanin ydinkatastrofilla on monia seurannaisvaikutuksia ympäri maailmaa.

Järkyttävin tilanne on tietysti itse tuhoalueella, jossa paikallinen, kamikaze-asenteella toimiva pelastusväki uhraa oman terveytensä ja jopa henkensä pelastaakseen sen, mitä pelastettavissa on.

Pahasti vaurioituneissa ydinvoimaloissa tilanne on kaikkea muuta kuin lohdullinen. Tilanne ei valitettavasti näytä olevan kenenkään hallussa. On pakko varautua aina vain huonompiin uutisiin.

Fukushiman ydinvoimaloiden tuho saattaa olla käännekohta ydinvoima- ja energiapolitiikassa maailmanlaajuisesti.

Fukushiman ydinvoimaloiden tuho muuttaa maailmaa. Se saattaa olla käännekohta ydinvoima- ja energiapolitiikassa maailmanlaajuisesti. Neuvosto-Ukrainan Tšernobylin ja sitä ennen Yhdysvaltojen Harrisburgin ydinonnettomuudet vaikuttivat voimakkaasti asenteisiin, mutta Fukushiman katastrofin jälkeen maailma ei enää palaa entiselleen.

”Mahdoton” muuttui mahdolliseksi. Turvallisuudesta ei oltukaan huolehdittu, vaikka ihan muuta oli vuosikaudet vakuutettu. Nyt on käynyt ilmi, että turvallisuusraportteja oli jopa tietoisesti väärennetty. Sanojen ja tehtyjen ratkaisujen välinen ristiriita on huutava. Ydinvoimaloita on toiminnoiltaan toki erilaisia, mutta niihin liittyvät perimmäiset kysymykset ovat samoja. Riskejä on kaikkialla, mutta riskien hallinnassa on eroja.

Ydinvoiman tulevaisuus nousi nyt vaakalaudalle kaikkialla siellä, missä sitä on rakennettu tai lisärakentamista suunnitellaan. Tällä hetkellä maailmassa on rakenteilla yli 60 ydinreaktoria, joista miltei puolet eli 27 voimalaa on Kiinassa. Lisäksi 27 maassa on suunnitelmia uusista voimaloista. OECD-maista vain Suomi, Ranska ja Japani ovat viime aikoina rakentaneet ydinvoimaa.

Suunnitelmat menevät uusiksi monissa maissa, muun muassa Kiina pani uudet hankkeet jäihin. Lisäksi vanhoja atomivoimaloita ollaan sulkemassa ainakin Saksassa ja paineita siihen suuntaan on myös ydinvoiman jättimaassa Ranskassa, jossa sähköstä peräti 75 prosenttia tuotetaan ydinvoimalla.

Kun tiedossa olleet valtavat riskit ovat nyt realisoituneet Japanissa, niin turvallisuuden tehostamisvaatimukset alkavat vaikuttaa myös ydinvoiman rahoittajiin ja moni taho empii. Kaikki riskit huomioon ottavat todelliset kustannukset nostavat ydinsähkön hintaa.

Suomessakin ydinvoimaa joudutaan nyt katsomaan uudella tavalla. Rakentamislupiin kohdistuu aiempaa suurempi mielenkiinto. Niiden myöntäminen on hallituksen vastuulla, mutta mikään ei estä – jos niin päätetään, etteikö luvat voitaisi viedä eduskunnan ratkaistaviksi.

Näin pitää tehdä, jos käynnistyneessä keskustelussa tulee esille sellaisia uusia asioita, jotka olennaisesti olisivat voineet vaikuttaa eduskunnassa tehtyyn periaatepäätökseen kahdesta uudesta ydinvoimaloista. Kyse ei välttämättä ole tietoisesta salaamista. Kaikkea ei välttämättä huomattu ja Fukushiman katastrofi on nyt avannut silmät näkemään asioita tarkemmin.