Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 3,8 ja ensi vuonna 3,1 prosenttia. Arviot ovat samaa tasoa kuin esimerkiksi viime viikolla julkistetut Suomen Pankin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennusteet.
Viennin PT ennustaa kasvavan tänä vuonna kahdeksan ja ensi vuonna seitsemän prosenttia. Kun talouden elpyminen viime vuonna nojasi metsä- ja osin kemianteollisuuteen sekä metallien jalostukseen, tänä vuonna painopiste siirtyy kone- ja laitevalmistukseen, liike-elämän palveluihin sekä tukkukauppaan. Asuinrakentamisen kova kasvu alkaa hidastua, mutta muu rakentaminen lisääntyy sekä tänä että ensi vuonna.
Talouden kasvu parantaa myös työllisyystilannetta. PT arvioi tänä vuonna tulevan noin 44 000 ja ensi vuonna 37 000 työpaikkaa. Työllisyysnäkymien parantuminen tuo jälleen lisää ihmisiä työmarkkinoille, mutta myös työttömyys laskee. Tänä vuonna PT arvioi työttömyyden putoavan keskimäärin 7,8 prosenttiin ja ensi vuonna hieman yli seitsemään prosenttiin. Työttömänä olisi silloin vajaat 200 000 ihmistä.
Reaaliansiot laskevat tänä vuonna
PT ei usko hintojen nousun vielä tänä vuonna paljon hidastuvan ja kuluttajahinnat nousevat keskimäärin kolme prosenttia. Ensi vuonna vauhti on hieman hitaampaa.
Palkkojen arvioidaan nousevan keskimäärin 2,7 prosenttia, joten inflaatio vie palkansaajien reaaliansiot lievään laskuun tänä vuonna. Ensi vuonna palkkojen nousu hieman kiihtyy ja inflaatio taas hidastuu, joten reaaliansiot nousevat hieman.
Työpaikkojen lisääntyminen, lomautusten purku ja palkkojen nousu nostavat palkkasummaa tänä vuonna viisi prosenttia ja ensi vuonna hieman vähemmän. Yritysten tulokset paranevat kuitenkin selvästi nopeammin, joten palkkojen osuus kansantulosta laskee jälleen.
Viime vuonna yksityinen kulutus kasvoi vielä vahvasti, mutta tänä ja ensi vuonna kiihtyvä inflaatio ja vaatimaton ansiotason kehitys leikkaavat runsaaseen parin prosenttiin
Ylijäämää jo ensi vuonna
Vahva talouskasvu lisää myös valtion verotuloja ja PT arvioikin valtion talousvajeen supistuvan tänä vuonna 6,6, miljardiin euroon ja ensi vuonna vielä pienemmäksi. Hyvän talouskehityksen ja maltillisen kulujen nousun ansiosta kuntien talouteen jää hieman ylijäämääkin.
Työeläkerahastojen ylijäämä mukaan laskettuna koko julkinen talous kääntyy PT:n arvion mukaan ylijäämäiseksi jo ensi vuonna. Vuoteen 2015 mennessä ylijäämä kasvaa 2,5 prosenttiin kansantuotteesta. Valtiovarainministeriö arvioi julkisen talouden olevan silloin vielä vajaan prosentin miinuksella.
Kun PT lisäksi arvioi nykyjärjestelmälläkin eläkkeellesiirtymisiän nousevan vuosikymmenien mittaan kolmella vuodella, julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje olisi selvästi pienempi kuin mitä valtiovarainministeriö on arvioinut.
Sen turvaaminen, että vuosikymmenen puolivälissä julkisessa taloudessa on riittävä ylijäämä vuosikymmenen puolivälissä, edellyttää PT:n mielestä sitä, että julkisten menojen kasvu inflaatiosta putsattuna rajoitetaan 1,5 prosenttiin ja että verotusta kiristetään hieman.
Sekä talouskasvun että tulonjaon kannalta sopivia kiristyskohteita olisivat pääomaverotus ja kunnissa kiinteistöverotus. Siinä verotusarvojen pitäisi vastata nykyistä paremmin todellisia markkina-arvoja.
Kiinteistöveron ohella kuntien tuloissa pitäisi kunnallisveron jatkuvan korottamisen sijasta nostaa valtionosuuksien osuutta, jotta kuntien tulot olisivat vuodesta toiseen vakaampia.
uutiskirje 
