Telakalla työskentelee tällä hetkellä noin 300 ihmistä, kun parhaimmillaan kaksi vuotta sitten vahvuus oli 2 200. STX:llä on optio toisen laivan rakentamisesta Vikingille.
Viking Linen Turusta tilaama ruotsinlaiva tulee kulkemaan nesteytetyllä LNG-maakaasulla. Tilaus ei kuitenkaan yksinään pysty korvaamaan sitä työvoimamäärää, joka oli loistoristeilijöitä rakennettaessa. Suurristeilijätilauksen meno saksalaiselle Mayer Werftille riipoo pahasti mieliä Turun seudulla.
Vikingin STX:ltä tilaama Turun ja Tukholman väliä seilaava autolautta saa aluksi polttoaineensa Ruotsin puolelta. Henkilöstöryhmät esittävät, että myös Suomen puolelle perustetaan LNG-terminaali laivojen tankkaukseen. Maakaasua voidaan käyttää lisäksi julkisen liikenteen ja taksien polttoaineena. Henkilöstöryhmien mukaan Suomesta voi tulla edelläkävijä ympäristöystävällisessä merenkulussa.
Ensim-mäinen laivanrakennuksen ympäristöosaamisen keskus sopii Turkuun.
Valtio myöntää vuosittain 30 miljoonaa euroa alusten ympäristönsuojelua parantaviin investointeihin vuoteen 2014 asti. Valtio on jo myöntänyt 28 miljoonaa euroa Vikingin aluksen ja kaksi miljoonaa Gaiamare Oy:n raskaskuljetusaluksen rakentamiseen.
Aalto ei kuitenkaan oikein jaksa uskoa, että maakaasuputkea saataisiin lounaisrannikolle. Kaasu pitää tuoda Suomeen tankkereilla.
Työntekijöiden mukaan ympäristötuilla voidaan merkittävästi vähentää Itämeren laivapäästöjä ja samalla varmistaa tonniston pysyminen Suomen lipun alla. Vastaavanlaisia ympäristötukia ei muualla EU:n alueella ole tiettävästi myönnetty.
Aluksista
vähäpäästöisiä
Suomalaistelakoilla on mahdollista saada johtava asema vähäpäästöisten alusten toimittajina. Näin saataisiin työllisyyttä ja potkua myös varsinaissuomalaiseen meriteollisuuteen.
Työntekijät ehdottavat myös, että Turkuun perustetaan merenkulun ja laivanrakennuksen ympäristöteknologian tutkimus- ja opetuslaitos. Paikallisten korkeakoulujen yhteistyöhanke olisi ensimmäinen merenkulun ympäristöosaamiseen keskittynyt laitos Euroopassa. Se osaltaan varmistaisi meriteollisuuden jatkumisen maakunnassa.
Kerrostaloja
muuallekin
Työntekijöiden mukaan kolmikerroksisiin asuinrakennuksiin voitaisiin rakentaa 1-2 kerrosta lisää sekä ulkopuoliset hissit. Turun, Raision ja Kaarinan kanssa toimiva yhteistyö rahoituksineen tulisi ottaa kokeiluna hallitusohjelmaan.
Alan yrityksillä kuten STX:n Piikkiön hyttitehtaalla on runsaasti kapasiteettia tuottaa moduuleita täydennysrakentamiseen pääkaupunkiseudullekin.
Aallon mukaan moduuliasunnoista voi tulla myös vientituote, joka työllistää metallialan osaajia.
– Moduulirakentamista voi myydä myös kriisialueille, koska moduulirakennukset eivät sorru, Aalto ehdottaa.
Tuulipuistoja
vielä vähän
Aallon mukaan avomeren tuulipuistojen rakentamisessa Suomi tulee vielä kaukana perässä verrattuna esimerkiksi Alankomaihin ja Tanskaan. Suomen sähkövoimasta vain noin 0,3 prosenttia tulee tuulivoimasta. Euroopan tuulivoimakapasiteetti on 14 prosenttia.
Avomeripuistojen rakentamiseen soveltuvat Aallon mielestä myös telakat. Offshore-osaamista on.
Tuulivoimateollisuus työllistää Suomessa noin 3 000 henkilöä teknologiateollisuudessa, jonka koko työllisyysvaikutus on 290 000 henkilöä.
Tuulivoima on nopeimmin kasvava energiamuoto Euroopassa. Viimeisten vuosien aikana tuulivoimakapasiteetti on lisääntynyt 20-30 prosenttia vuodessa.
Suomen teknologiateollisuuden tavoitteena on kaksinkertaistaa markkinat, 3,4 prosentista seitsemään. Maamme tuulivoimamarkkinat ovat hyvin vientivetoiset.
Telakan työntekijöiden mukaan tuulipuistoja voidaan rakentaa myös Turun ja Naantalin teollisuusalueille. Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto on aikaisemmin ehdottanut tuulivoimaloiden pystyttämistä Turku-Helsinki -moottoritien varteen.
uutiskirje 
