Vaikka vasemmisto hävisi kolme kansanedustajan paikkaa, puoluejohtaja Paavo Arhinmäki ei pidä huonona tulosta, jolla saatiin 14 kansanedustajaa. Vaalit olivat ainutlaatuiset.
– Koskaan ennen kaikki paitsi yksi eivät ole hävinneet. Olen tosi pettynyt paikkojen menetykseen, mutta meidän häviö ei ole katastrofi, hän sanoo.
Eduskuntapuolueista vasemmiston pudotus oli toiseksi pienin eli 0,7 prosenttiyksikköä RKP:n jälkeen, joka putosi 0,3 prosenttiyksikköä.
– Vaalitulosta voisi pitää kohtuullisena, jos Uudeltamaalta olisi saatu 200 ääntä enemmän.
Kohtuulliselta se näytti vaali-iltana vielä, kun puoli prosenttia koko maan äänistä oli laskematta. Se puoli prosenttia pudotti vasemmiston ja Uudenmaan Jussi Saramon, 31, eduskunnasta kokoomuksen hyväksi.
– Se oli vaa´ankieli. Jos olisimme saaneet 15 kansanedustajaa, tulos olisi tuntunut ihan eriltä.
Tappiosta huolimatta eduskuntaryhmä uusiutui kerta heitolla ja keski-ikä laski.
– Eduskunnan vanhimmasta ryhmästä tuli ehkä nuorin, Arhinmäki hehkuttaa.
Alle nelikymppisiä on hänen lisäkseen Risto Kalliorinne, Anna Kontula, Merja Kyllönen, Silvia Modig ja Aino-Kaisa Pekonen.
– Siinä ovat uuden vasemmiston kasvot. Siltä pohjata on hyvä jatkaa työtä.
Ei jäädä lepäilemään
Joka paikassa vasemmisto ei hävinnyt, vaikka on alueita, joista Arhinmäki on huolestunut. Ongelman voi ehkä sanoa kulminoituvan Karkkilaan, jossa vasemmiston kannatus romahti 17,8 prosenttiyksikköä. Aiemmin siellä on ollut vahva oma ehdokas.
– Karkkila osoittaa, miten tärkeä oma ehdokas on. Jokainen ääni pitää voittaa jokaisessa vaalissa uudestaan. Ei ole olemassa vanhoja ääniä, Arhinmäki sanoo.
Parhaiten puolue menestyi Keski-Suomessa ja puoluejohtajan kotipiirissä Helsingissä.
– Näissä paikoissa tulos heijasti varmasti pettymystä hallituksen talous-, vero-, yliopistopolitiikkaan, Arhinmäki arvioi.
Helsingissä kannatusta tuli lisää 3,6 prosenttiyksikköä.
– Se on hurja nousu, hän sanoo.
Vahvaa vaalityötä
Arhinmäki nousi itse Helsingin äänikuninkaaksi 17 099 äänellä, joissa oli rakoa seuraavaan, Perussuomalaisten Jussi Halla-ahoon, yli 2 000 ääntä.
– Varmaan äänimäärääni vaikutti myös se, että kun iso joukko ihmisiä lähti äänestämään Halla-ahoa, vastareaktioksi toinen joukko äänesti Arhinmäkeä.
Hänen henkilökohtaiset äänensä eivät kuitenkaan yksin selitä kannatuksen nousua Helsingissä.
– Se perustui siihen, että meillä oli valtava määrä mielettömän hyviä ehdokkaita ja innostuneita vaalityöntekijöitä. Johdonmukainen vaalityö alkoi oikeastaan edellisistä eduskuntavaaleista.
Hän on muutenkin tyytyväinen kampanjaan. Siitä puuttui valtakunnallinen imagokampanja.
– Hienoa on nimenomaan se, että koko kampanja perustui asioihin. Kerroimme, minkä puolesta toimimme.
Vappuna baanalle
Vaikka kampanja ei ehtinyt realisoitua ääniksi koko maassa, Arhinmäki painottaa, että innostus tuntuu muuallakin kuin Helsingissä. Sitä pitää vahvistaa.
– Nyt on tärkeää, että ei jäädä lepäilemään, hän sanoo ja iloitsee siitä, että vappu on jo runsaan viikon kuluttua.
– Se on työväen tärkein päivä ja kokoaa joukot taas yhteen. Lisäksi pitää vielä touko – kesäkuussa koota kaikkialla ihmisiä keskustelemaan, jotta innostus pysyy ja leviää.
Helsingissä todentui vanha sanonta, jonka mukaan vasemmistolla on parhaat bileet. Kampanjan aikana se nähtiin monta kertaa. Vaalivalvojaisiinkin jonotettiin.
lehti 