Lukiokoulutuksen kehittäminen edellyttää nykyistä enemmän keskustelua lukion päämääristä, erityisesti sen yleissivistävästä tehtävästä.
Koulutuksen arviointineuvoston nimittämä arviointiryhmä on tarkastellut lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteita sekä tuntijaon toimivuutta. Arviointiryhmä tuli siihen tulokseen, että lukiokoulutuksen yleiset tavoitteet tulisi nostaa nykyistä suunnitelmallisemmin esiin koulun ja jokaisen opettajan toiminnassa.
Lukion yleissivistävä tehtävä jää arviointiryhmän mukaan nyt liikaa sen varaan, mitä eri oppiaineiden sisällöt opetustuntien puitteissa tarjoavat. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja koulun yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan on tarpeen vahvistaa entisestään.
Lisää eettisyyttä ja ajattelua
Arviointiryhmän mielestä nyt kaivataan myös vastauksia siihen, mitä yleissivistys on ja mitä sen tulisi olla lukioissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sen avaamista, miten lukio voisi paremmin edistää eettistä ja esteettistä herkkyyttä, ajattelun, kommunikoinnin, tietojen käsittelyn ja hyödyntämisen sekä työelämän ja yhteiskunnallisen toiminnan taitoja.
Lukion opetussuunnitelman perusteet ovat arviointiryhmän mielestä antaneet hyvän ja toimivan pohjan opetuksen järjestämiselle. Se on osin seurausta siitä, että opetussuunnitelman perusteet on sitova määräys siitä, mitä on opetettava. Lukioiden omille ratkaisuille ja opetussuunnitelman soveltamiselle kaivataan kuitenkin nykyistä enemmän mahdollisuuksia ja vapauksia. Ainesisältöjä on nyt etenkin pakollisissa kursseissa liikaa.
Valinnaisuus tuo pulmia
Lukioissa voidaan opiskella pääsääntöisesti lähes kaikkea sitä, mitä tuntijako edellyttää. Tasa-arvon toteutumisessa arviointiryhmä havaitsi kuitenkin puutteita siinä, millaista kurssitarjontaa erikokoisissa lukioissa on mahdollista toteuttaa. Pientenkin lukioiden tulisi kyetä selviämään valinnaisuuden haasteista nykyistä paremmin.
Lukion nykyinen tuntijako on arviointiryhmän mukaan toiminut ja toteutunut kohtuullisen hyvin. Kielivalikoiman suppeus kuitenkin huolestuttaa. Joillekin lukion kursseille ei ole jäänyt tilaa. Taustalla ovat usein resurssien puute ja työjärjestystekniset ehdot.
Opetussuunnitelman asema lukiokoulutuksen ohjaajana on vahvistunut vuoden 1994 perusteisiin nähden. Lukiokoulutuksen yleiset tavoitteet, aihekokonaisuudet ja koulun toimintakulttuuri jäävät kuitenkin opettajien työssä vähemmälle, kun opettajat keskittyvät opettamiseen. Keskittymistä tukee osaltaan se, että opetussuunnitelman perusteet, ylioppilastutkinto ja oppimateriaalit vastaavat hyvin toisiaan.
Lukion opetussuunnitelman perusteiden seuraavaa uusimiskierrosta varten lukioväki odottaa kentän kuulemista entistä enemmän.
uutiskirje 
