Uuden hallituksen muodostaminen on ollut juuri niin hankalaa, kuin heti vaalituloksen selvittyä epäiltiinkin. Tilanne muuttui olennaisesti, kun vaalien ainoa voittaja päätti kerätä kimpsunsa ja kampsunsa ja siirtyä suosiolla oppositioon.
Pallo on nyt hallitustunnustelija Jyrki Kataisella (kok.). Hänen käsissään on, millaisella pohjalla hallitusta ryhdytään muodostamaan.
Kun Perussuomalaiset on ulkona, niin toimivan enemmistöhallituksen muodostamisesta tuli taitolaji. Kokoomuksessa ilmeisesti heti vaalien jälkeen kuviteltiin, että puolue marssii haluamiensa kumppaneiden kanssa suoraan paraatiovesta hallitukseen. Jos hallitus nyt syntyy kokoomuksen johdolla, niin sen johtoasema ei olekaan enää itsestäänselvyys.
Riittävän vahvan enemmistöhallituksen aikaansaamiseksi tarvitaan pienempiäkin puolueita. Se nostaa niiden poliittista painoarvoa. Kokoomus joutuu tässä kuviossa taipumaan eniten. Jos hallitus koostuu viidestä tai kuudesta puolueesta, niin kokoomus ei voi sanella tai olla edes linjanvetäjä.
Demarit ovat halunneet Vasemmistoliiton hallitukseen. Jos näin kävisi, niin se edellyttäisi kokoomukselta syvää kumarrusta vasemmistoon päin. Samalla kokoomuksen valta kaventuisi, mikä näkyisi hallituksen politiikan sisällössä ja muuttaisi sitä vasemmistolaisemmaksi.
Uusi hallitus, on se millainen tahansa, joutuu väistämättä tekemään ikäviäkin päätöksiä. Hallituspohja vaikuttaa suoraan siihen, millaisia ne päätökset ovat. Hallitus ratkaisee, millaista vero- ja talouspolitiikkaa harjoitetaan, millaisia uudistuksia tehdään tai mistä leikataan, jos on pakko leikata. Päätöksiä tehdään joka tapauksessa ja kompromissineuvotteluissa punnitaan kunkin puolueen painoarvo. Muun muassa verotukseen liittyvissä tavoitteissa puolueiden välillä on suuria eroja. Oppositiossa taas tyhjän saa pyytämättäkin. Toki sielläkin voi toimia asialinjalla ja pyrkiä vaikuttamaan päätöksiin.
Seuraavan neljän vuoden aikana suurimman haasteen aiheuttaa yleinen taloustilanne. Vasemmistoliitolla on harkittu ja realistisella pohjalla oleva talous- ja veropoliittinen linja. Puolueella on siinä vahva selkänoja, jos se on mukana hallitusneuvotteluissa. Vasemmisto on linjannut myös muut keskeiset asiat sen verran selkeästi, että muilla pitäisi olla aika helppo tehtävä ottaa niihin kantaa.
Kenenkään on turha kuvitella, että mikään puolue saisi kaikki vaatimuksensa läpi sellaisenaan tai edes osittain. Hallitusneuvotteluissa kokonaisuus lopulta ratkaisee. Neuvotteluihin puolueet lähtevät tosissaan, joten pilkkahuutojen ministeriautojen takapenkkien houkutuksista soisi jäävän jo taka-alalle.
uutiskirje 
