Säikäytin taannoin pahaa-aavistamattoman kosmetiikkaesittelijän. Hän oli juuri kertonut, miten mainio ja luonnollinen tuote uusi ihon ikääntymistä hidastava voide on. Minä totesin, etten taida olla kohderyhmää, koska en pidä ryppyjä pahana asiana. Itse asiassa minusta monet ihmiset vain kaunistuvat vanhetessaan. Edustava jakkupukunainen pyöritti silmiään ja korotti ääntään. ”Et saa ajatella noin”, hän lähes huusi. ”Ei, et saa ajatella noin!”
Valinnan vapautta pidetään oikeistolaisena arvona. Oikeistonäkökulmasta me vassarit olemme aina valmiina rajoittamaan ihmisten mahdollisuuksia valita itse. Me holhoamme ja sanelemme, ja haaveilemme salaa tasapääjärjestelmästä, jossa kaikilla olisi samanlaiset kotimaiset vaatteet ja autot ja ikkunaverhot.
Oikeisto sen sijaan haluaa päästää yksilöt tekemään omat väärät ratkaisunsa huumaavan moninaisten vaihtoehtojen keskellä. Kuka tahansa voi ostaa itselleen oman elämänsä sankarillisuuden välineet ja päättää itse, miten isolla kulutusluotolla.
Valinnan vapautta pidetään oikeistolaisena arvona.
Vasemmistoliitossa ja sen liepeillä onkin puhuttu viime vuosina paljon vapaudesta. Sana olisi syytä määritellä uudelleen ja samalla pitäisi osoittaa selkeillä esimerkeillä, miten ohutta vapautta oikeistopolitiikka meille tarjoaa. Rakastan tätä ajatusta ja haluaisin sydämestäni olla hankkeessa mukana.
Vapaus ei kuitenkaan ole helppo nakki. Valintojen tekeminen on todellisuudessa vaikeaa. Rypyistä pitävä nainen voi jättää ryppyvoiteen ostamatta ja promillerajan laskeminen todennäköisesti motivoisi useampia soittamaan taksin. Ryppyvoidemarkkinat kuitenkin kukoistavat ja tilastollisen rattijuopumuksen takana on piilossa yksittäisiä eläviä ja kuolevia ihmisiä.
Ihmisessä on sellainen vika, ettei se välttämättä valitse järkevästi. Tämä ei koske vain alkoholistigeenin perineitä syrjäytyneitä huono-osaisia. Erityisen vaikeaa vapaus on ns. tavalliselle ihmiselle: valtaväestölle. Teemme valintoja huomaamattamme. Toimimme niin kuin on tapana ja niin kuin oletamme muiden odottavan, toistuvasti ja seurauksia miettimättä.
Ihminen sopeutuu sukupuolirooleihin ja polttaa tupakkaa. Ei käytä kondomia, vaikka tietää riskit. Tekee liikaa töitä, vaikka lapset ovat pieniä. Ei käytä vapauttaan, ei vaikka maksettaisiin. Haluaisi valita itse, muttei tunnista vapautta, kun se kävelee kadulla vastaan.
Vapauden määritelmiä kannattaakin katsella myös valtavirran rajamailta. Perhe-elämä näyttäytyy toisin niille, joilta perhe on haluttu kieltää, ja sokeus tarjoaa omanlaisensa näkökulman kauneusteollisuuteen.
Kirjoittaja on tietokirjailija Hattulasta.
uutiskirje 