Suomalaiset tuottavat vuosittain noin 70 miljoonaa tonnia jätettä. Yhdyskuntajätettä syntyy 2,7 miljoonaa tonnia eli noin 500 kiloa henkeä kohti. Sen säilyttäminen kaatopaikoilla maksaa 340 miljoonaa euroa vuodessa.
Jokainen suomalainen maksaa noin sata euroa vuodessa asumisen ja julkisten palvelujen jätehuollosta. Osa jätteistä myös kierrätetään.
Suomen yksityisessä jätebisneksessä pyörii yli puolitoista miljardia euroa vuodessa. Kierrätys tuottaa vajaat 800 miljoonaa euroa.
Tekemistä riittää kaikille
Jätehuolto on perinteisesti kuulunut kunnille, mutta myös yksityiset yritykset haluaisivat jätebisneksestä nykyistä enemmän rahaa. Maaliskuussa hyväksytyn jätelain valmistelussa kiisteltiin kunnan vastuun laajuudesta ja yritysten asemasta jätehuoltopalvelujen tuottamisessa.
Alan yritysten edustajat vaativat vapaita markkinoita. Elinkeinoelämän järjestöjen mielestä jätelaki monopolisoi alaa. Uusi laki ei kuitenkaan muuttanut yhdyskuntajätehuollon vastuusuhteita.
Kunta on jätebisneksen suurin toimija, koska laki antaa sen hoidettavaksi kotien ja julkisten laitosten jätehuollon. Kunnilla on tapana perustaa yhteisiä jätehuoltoyhtiöitä ja kuntayhtymiä.
Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtajan Markku Salon mukaan uusi jätelaki ei muuta yhdyskuntajätehuollon vastuusuhteita, mutta selkeyttää toimijoiden rooleja.
– Tekemistä riittää sekä kunnille että alan yrityksille.
Jätealan suurimpia kotimaisia yrityksiä ovat Kuusakoski, Ekokem ja Lassila & Tikanoja. Lisäksi alalla toimii satoja pieniä jätteenkuljettajia ja -käsittelijöitä. Alan yrityksiä on vajaat 600, joista noin 300 kerää jätteitä. Sitran arvioon mukaan jätekoneiden ja -laitteiden valmistajien liikevaihto on 400 miljoonaa euroa.
uutiskirje 
