Kansanopistojen monialaiselle koulutukselle on riittänyt synkistyvien talousnäkymien Suomessa kysyntää. Opiskelijoiden määrä on sekä vapaan sivistystyön että ammatillisessa koulutuksessa kasvanut. Kansanopistojen perus- ja lukio-opetus ovat myös nostaneet suosiotaan.
Valtionosuutta kansanopistojen rahoituksesta leikataan kuitenkin jo ensi vuonna niin paljon, että hyvä kehitys on katkeamassa.
Kansanopistoilla on pitkä kokemus ja osaamista työskentelystä eri-ikäisten ja erilaisten opiskelijoiden – myös maahanmuuttajien – kanssa.
– Tämä osaaminen on nyt otettu hyvin huomioon hallitusohjelmassa, erityisesti juuri maahanmuuttajien osalta, mutta myös hallituksen erittäin tärkeänä pitämässä nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuussa, Suomen Kansanopistoyhdistyksen pääsihteeri Jyrki Ijäs toteaa:
Budjetti leikkaa määrärahoja
Valtion ensi vuoden budjetissa vapaaseen sivistystyöhön (kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset) kohdistuvat 11,5 miljoonan euron leikkaukset.
Kansanopistoille se, että hallitus nyt esittää koko leikkauksen toteuttamista jo vuonna 2012, on erittäin epämiellyttävää. Lukuvuosi 2011–2012 oli jo ehditty aloittaa toisenlaisten, julkisuuteen annettujen, budjettilukujen mukaan, eikä menossa olevia koulutuksia voida keskeyttää.
Leikkauspaine siis siirtyy Ijäksen mukaan kaksinkertaisena ensi vuoden syksyyn. Kansanopistot järjestävät tänä vuonna vapaan sivistystyön koulutusta arviolta yli 330 000 opiskelijaviikkoa, mutta ensi vuoden budjettiesityksen mukaan valtio tukisi vain 265 000 kansanopistoviikon järjestämistä.
Suomessa toimii 88 kansanopistoa. Kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia, joille on ominaista aatteellinen ja pedagoginen vapaus. Vuosittain opistojen eripituisiin koulutuksiin osallistuu noin 130 000 opiskelijaa.
uutiskirje 
