Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä laski viime vuonna 15 prosenttia. Poliisiammattikorkeakoulussa tehdyn selvityksen mukaan poliisi kirjasi viime vuonna ilmoituksen yhteensä 860 sellaisesta epäillystä rikoksesta, jota voidaan pitää viharikoksena. Edellisenä vuonna tapauksia oli 1 007.
Suurimmassa osassa rikosilmoituksista tapaus sisälsi rasistisia piirteitä, ja yleisin rikosnimike oli edellisvuosien tapaan pahoinpitely.
Viharikoksiksi on määritelty henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehdyt rikokset, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.
Pitkällä aikavälillä kasvanut
Viharikosten määrää on seurattu nykyisessä laajuudessaan vuodesta 2008. Rasistisesta rikollisuudesta on tilastoja yli kymmenen vuoden ajalta.
Pitkällä aikavälillä poliisin tietoon tulleiden rasististen rikostapausten määrä on kasvanut.
Raportin tehnyt tutkija Jenni Niemi Poliisiammattikorkeakoulusta toteaa, että viharikosten tilastointi perustuu poliisin valtakunnallisiin rikosilmoitustietoihin. Tilaston lukuihin vaikuttaa esimerkiksi se, miten tapauksista ilmoitetaan poliisille. Tutkimusten perusteella vain pieni osa viharikoksista tulee poliisin tietoon.
Viranomaiset rasismia vastaan
Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen näkee tuloksissa positiivisia ja negatiivisia signaaleja.
– Hyvää on se, että viharikosten kokonaismäärä näyttää nyt kääntyvän laskuun. Huolestuttavaa sen sijaan on, että rasististen rikosten määrä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna on kasvanut.
Viljasen mielestä viharikokset ovat koko yhteiskuntaa koskeva asia, eivät vain turvallisuusviranomaisten huoli.
– Työtä rasismia vastaan tehdäänkin useilla hallinnonaloilla, hän toteaa.
lehti 