Vuosittain yhä useampi suomalainen haksahtaa Saksasta tai muusta luotettavasta maasta tulevaan ”työtarjoukseen”. Työtehtävään kuuluu hoitaa työnantajan osoittamat maksusiirrot annetuille tileille omalta kotikoneelta. Koska työnantajalla ei ole käytössään suomalaista tiliä, työnhakijalta toivotaan valmiutta käyttää siirtoihin omaa tiliään, toistaiseksi.
Aiemmin ”likaista rahaa” kuljetettiin matkalaukun vuorissa rajojen yli. Nyt tavallisia kansalaisia houkutellaan ”muuleiksi”, siirtämään rikollisesti hankittu raha oman tilinsä kautta lailliseen liiketoimintaan.
Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen päällikön Markku Ranta-ahon mukaan muulitapaukset ovat yleistyneet.
– Kyse on kansainvälisestä toiminnasta. Meiltä päin katsoen toiminta vaikuttaa hyvin järjestäytyneeltä, organisoidulta rikollisuudelta.
”Toiminta näyttää päällepäin lailliselta”
Tyypillisesti rahanpesuun sotkeutuu yksittäinen henkilö. Hän siirtää omalle tililleen tulleita varoja eteenpäin. Siirrettävät kokonaissummat vaihtelevat muutamista sadoista euroista pariinkymmeneentuhanteen.
Kuvioon kuuluu, että työtä tarjoavalla yrityksellä on aivan asialliset nettisivut ja toiminta vaikuttaa lailliselta.
– Yrityksen ”ongelmana” on, ettei sillä ole Suomessa pankkitiliä eikä toimitiloja. Niinpä se ehdottaa, että henkilö käyttäisi omaa tiliään pankkisiirtoihin, Ranta-aho kertoo.
Siirrettävä raha on usein hankittu tavallisten ihmisten tileiltä ”kalastelemalla” heiltä tilinumeroita, henkilötietoja ja salasanoja sähköpostilla. Pankkien varoituksista huolimatta moni luovuttaa tiedot, jos pyytäjä vaikuttaa luotettavalta.
Viime vuonna Suomessa toimivien muulien tileille siirrettiin lähes 600 000 euroa. Puolessa tapauksista siirto pystyttiin estämään.
Joka viides ilmoitus johtaa tutkintaan
Kolmen viime vuoden aikana reilut 150 suomalaista ”muulia” on saanut tuomion rahanpesusta.
Vain pari prosenttia rahanpesurikoksista on muulitapauksia. Useimmiten rahaa yritetään pestä muissa rahansiirroissa. Toiseksi yleisin keino ovat rahapelit ja kolmanneksi valuutanvaihto.
Rahoituslaitokset, valuutanvaihto- ja -siirtoyritykset, rahapeliyhtiöt, vakuutuslaitokset, tilitoimistot ja tietyin edellytyksin kiinteistövälitysyritykset ovat velvollisia ilmoittamaan epäilyttävistä liiketoimista. Muut voivat vinkata asiasta keskusrikospoliisin nettisivuilla.
Vuosittain ilmoituksia tulee 25 000–30 000. Niistä esitutkintaan päätyy noin joka viides.
– Jos mitään epäilyttävää ei havaita, liiketoimi saa jatkua, Ranta-aho sanoo.
Tammi-kesäkuussa tarkistettujen ilmoitusten yhteissumma oli 800 miljoonaa euroa.
Suomessa likainen raha syntyy valtaosin talousrikoksista, veropetoksista, erehdyttämisestä tai velallisen rikoksesta.
Ranta-aho kertoo, että varsin usein rahanpesuepäily johtaa muuhun rikostutkintaan.
uutiskirje 
