Periaatepäätös ulkovartioaluksen hankkimisesta on, mutta pääluottamusmies Raimo Virtasen mukaan tilauksen varmistuminen edellyttää määrärahan saamista valtion lisäbudjettiin.
– Aika ankealta näyttää. Isompia tilauksia ei ole kiikarissa, laivan potkuriakselin puristusasennuksen parissa työskentelevä Jari Heinonen tuumaa.
– Pistää huolestuttamaan. Pientä paniikin poikasta on ilmassa, levyseppä-hitsaaja Toni Rinne kertoo tunnelmista.
Maakaasun käyttöön meriliikenteessä ollaan heräämässä.
Pääluottamusmies Virtanen arvioi, että kevääseen asti lomautettujen määrä tulee suurenemaan.
Tällä hetkellä töissä on noin 860 työntekijää ja toimihenkilöä. Pakkolomalla on runsas sata. Englantilaisvarustamon tilaama, Kanaalin liikenteeseen tuleva rahtialus on tarkoitus luovuttaa tämän kuukauden aikana. Namibiaan menevä tutkimusalus luovutetaan kesäkuussa 2012. Heinäkuussa laskettiin veteen Etelä-Afrikan ympäristöministeriön tilaama antarktinen tutkimus- ja huoltoalus.
Norjalainen Elde Marine Semine AS on tilannut kahden Brasilian öljy- ja kaasukentille lähtevän huoltoaluksen varustelun Raumalta. Työt alkavat toukokuussa.
Virtasen mukaan tilaus on suomalaisille poikkeuksellinen, koska alusten rungot toimitetaan Kiinasta.
– Norjalaiset ovat harrastaneet tällaista käytäntöä jo pitempään, Virtanen tietää.
Työ on suomalaistelakalle haasteellinen, koska se edellyttää useiden kansainvälisten verkostojen yhteistoiminnan sekä laajentaa yhtiön toimialaa offshore-tuotannossa.
Tammikuussa alkavat maantielautan rakennustyöt Suomen Lauttaliikenne Oy Finferriesille. Se on tarkoitus luovuttaa vuonna 2013.
Ulkovartiolaivan tilaamisesta on sovittu hallitusohjelmassa. Sen suunnittelu ajoittuisi ensi vuodelle, ja se valmistuisi 2013.
Virtasen mukaan työtä pitäisi saada lohkonvalmistukseen. Tämän vuoksi vartiolaivatilauksen tuleminen on erityisen tärkeä.
Moniosaavuus
kilpailuvaltti
– Me pystymme muuttamaan rakennettaviksi tulevien laivojen tyyppiä, Heinonen painottaa. Tämä on hänen mukaansa valtti, jolla telakka voi selvitä yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.
Virtasen mukaan moniosaavuus antaa myös monta tukijalkaa telakan toiminnalle. Monitoimialuksia, jäänmurtajia, ropax-laivoja, sota-aluksia ja työlaivoja sekä osia öljynporauslauttojen putken osia Technship Offshore Finlandin Mäntyluodon telakalle, Virtanen listaa telakan kokemusta.
Tosin Virtasen mukaan tällä hetkellä ropaxien, matkustaja-rahtialusten, markkinat näyttävät olevan tukossa ainakin Euroopassa.
Rikkidirektiivistä
vetoapua
Virtanen uskoo, että EU:n alusten rikkipäästöjä koskevasta direktiivistä on vetoapua Rauman telakan tilauskannalle. Ulkovartiolaiva on suunniteltu kulkevaksi rikittömällä nesteytetyllä maakaasulla (LNG).
Pääluottamusmiehen mukaan olisi toivottavaa, että rikin rajoitussäännökset koskisivat aluksia kaikkialla maailmassa, jotta ”vapaamatkustajia” EU:n ulkopuolelta ei seilaisi kansainvälisillä vesillä.
Viking Linen STX:n Turun telakalta tilaama ruotsinlaiva tulee käyttämään polttoaineenaan LNG:tä. Maakaasun käyttöön meriliikenteessä ollaan heräämässä. Tukholman kaupunki on tehnyt sopimuksen Helsingin ja Turun kanssa vähärikkisten alusten suosimisesta, mikä edellyttää ainakin pidemmällä aikavälillä kaasuterminaalien rakentamista satamiin.
Tuulivoimaloista
tulevaisuutta
Pääluottamusmies toivoo, että pidemmän päälle tuulivoimaloista tulisi työtä telakalle. Hänen mukaansa työllisyydessä ”lattiatasolla” voimaloiden rakentaminen voisi näkyä vasta 5–10 vuoden päästä.
– Ajattelisin niin, että me osallistuisimme voimaloiden vedenalaisten osien valmistamiseen, Virtanen miettii. Osaamista myllyjen lapojen ja erityistekniikan toimittamiseen on jo valmiiksi muualla olemassa.
STX Finland ilmoitti tänä syksynä ottavansa tuulivoiman uudeksi toimialakseen.
Virtanen laskee telakan mahdollisuudeksi varsinkin osatoimitukset suuriin avomeren offshore-voimaloihin. Niiden kehittely on kuitenkin vasta meneillään. Suomen saaristoon ja maa-alueille kaavaillut tuulipuistot ovat saaneet vastaansa asukkaiden vastustusta ja virkamiehiltä monimutkaista lupamenettelyä.
lehti 