Kuljetusalan sopimusneuvottelut valvottivat viime viikonlopun koko kansakuntaa. Työnantajien EK:n ehto raamisopimuksen hyväksymiselle oli Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n sopimusalojen mukanaolo. Sopimus syntyi lopulta viime maanantaina kello 3 aamuyöllä.
Neuvottelujen aikana julkisuuden syyttävä sormi kohdistui yksin työntekijäpuoleen. AKT:n sihteerin Jussi Koivusen (vas.) mukaan asia ei ollut näin yksinkertainen.
– Aikaisemmin ratkaisu ei vain kypsynyt. Tiesimme mitä haluamme ja tiesimme ettei se ole helppoa. Kyllä etukäteen oli selvää, että lähelle takarajaa mennään.
”Neuvot-teluissa kierrellään ja kaarrellaan.”
Koska AKT:n sopimukset olivat voimassa, lakonuhkaa ei ollut. Vaarassa oli kuitenkin lähes koko työmarkkinakenttää koskevan sopimuksen kaatuminen. Eli kaksi miljoonaa palkansaajaa odotti 50 000-jäsenisen AKT:n neuvottelujen tulosta.
Sentit olivat ongelma
Työnantajapuoli syytti AKT:ta pyrkimyksestä saada raamin ylittäviä sopimuksia.
– Eivät meidän tavoitteemme loppupeleissä sen yli menneet. Sopimushan oli tällä kertaa kustannusvaikutteinen. Me halusimme sopia palkankorotuksista senttimääräisinä ja siinä tuli kysymys, että mitkä senttikorotukset sopivat raamiin ja mitkä ei.
– Teksteihin me tavoittelimme ihan todellisia muutoksia. Toisaalta pyrimme pitämään tekstit kustannusvaikutukseltaan raamin sisällä ja meidän mielestämme ne ovat nyt sellaisia, että niillä ei ole mitään välitöntä palkankorotusvaikutusta.
Koivunen korostaa, että AKT neuvotteli yksimielisenä koko prosessin ajan. Hänen mukaansa lopputulokseen voidaan olla tyytyväisiä ja niiden kanssa voidaan elää seuraavat kaksi vuotta.
Raamin mukaiset palkankorotukset ovat ensimmäisenä vuonna 2,5 prosenttia sekä 150 euron kertaerä ja toisena 1,9 prosenttia. Lisäksi sovittiin mm. isyysvapaan pidentämisestä ja lomakorvauksen jaksotuksen poistamisesta. Hallitus tukee ratkaisua myös omalla paketillaan.
Molempien katsottava peiliin
Auto- ja kuljetusalan sopimukset ovat aina tulleet vaikeimman kautta. Johtuuko tämä sitten alan luonteesta, työntekijä- vai työnantajapuolesta.
Koivusen mukaan perimmäinen syy ongelmiin on se, että kuljetusalat ovat palkkojen suhteen liukumattomia aloja. Palkkaa maksetaan juuri niin kuin työehtosopimus sanoo.
– Jotta pystyisimme turvaan jäsenillemme saman ansiokehityksen kuin muilla aloilla on, se yleensä tarkoittaa että meidän pitäisi saada sen verran paremmat korotukset kuin palkkaliukuma kunakin vuonna on. Tätä ei ole tahdottu ymmärtää edes muissa liitoissa työntekijäpuolella, puhumattakaan sitten työnantajapuolesta.
– Ongelmana on myös se, että työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä ei ole syntynyt sellaista luottamuksellista ilmapiiriä, joka edesauttaisi hankalien kysymysten ratkaisemista. Tämä on johtanut siihen, että liittojen välisissä neuvotteluissa ei ole päästy kunnolla keskustelemaan niistä elementeistä, joista ratkaisu lopulta löytyy.
– Neuvotteluissa kierrellään ja kaarrellaan, keskustellaan ihan toisarvoisista asioista. Odotetaan sovittelijaa, jonka välityksellä sitten keskusteluja käydään.
– Niin AKT:n kuin työnantajaliittojen pitäisi katsoa peiliin ja rakentaa ne luottamukselliset suhteet. Tässä tietysti kaikista suurin vastuu on liittojen korkeimmalla johdolla.
Politiikasta ei riidellä
AKT:n sihteerinä vuodesta 1993 ja sitä ennen vuodesta 1980 lakimiehenä toiminut Jussi Koivunen, 60, jää nyt eläkkeelle. Hänen mukaansa julkisen sanan ja monien päättäjienkin kriittinen suhtautuminen AKT:hen kautta vuosikymmenten ei ole vaikuttanut AKT:n sisäiseen vahvuuteen.
– Olemme yhtä vahvoja kuin ennenkin, ei tässä ole mitään muutosta tapahtunut. Jossain määrin olemme saaneet muutakin ikävää julkisuutta, mutta nekin asiat pitää saada kuntoon.
Tällä viittaa työsuojeluviranomaisten käsittelyyn joutuneesta viestintäpäällikkö Hilkka Ahteen (sd.) kantelu puheenjohtaja Timo Rädyn (sd.) epäasiallisesta käytöksestä ja työhäirinnästä. Koivunen ei ota asiaan kantaa, koska se on viranomaisten tutkittavana.
AKT on sosialidemokraattien johtama, mutta Koivusen mukaan poliittisia ristiriitoja liitossa ei ole ollut vuosikausiin.
– Joskus pidimme omia ryhmäkokouksia ennen hallitusten kokouksia, mutta tämä toiminta jäi pois jo 1980-luvun loppupuolella. Jos ristiriitoja tai eroja on, ne ovat eri ammattiryhmien välisiä, kuten muuallakin ay-liikkeessä.
Liittofuusio edessä
Koivusen seuraajaksi AKT:n liittokokous valitsi viime vuonna Harri Pasasen, 46, (vas.). Hän on taustaltaan linja-autonkuljettaja. Liiton palkkasihteeriksi ja toimitsijaksi hänet valittiin vuonna 2006.
Pasanen sanoo lähtevänsä tyytyväisin mielin eteenpäin. Sopimukset on tehty kahdeksi vuodeksi ja nyt alkaa sopimuksen soveltaminen taulukoihin.
Lähivuosien suurhanke on kuljetusalan suurliitto. Se on tarkoitus muodostaa 2-3 vuoden kuluttua sektoripohjalla. Suunnitelmien mukaan se tarkoittaa, että AKT hajotetaan eri sektoreihin. Muuten sen osuus olisi liian määräävä ja voisi käydä samoin kuin TEAM-liitolle pari vuotta sitten. Fuusioon Pasasen kanta on myönteinen.
– Kun työnantajapuolella pistetään hynttyyt yhteen, on meidänkin mentävä siihen suuntaan. Hätäilemällä uutta liittoa ei pidä tehdä, mutta ehdottomasti olen sen kannalla, sanoo AKT:n tuore sihteeri Harri Pasanen.