Euromaiden hallitusten päämiehet sitoutuivat Brysselissä torstaina ja perjantaina laatimaan maaliskuun alkuun mennessä keskinäisen sopimuksen, jolla mukanaolevien maiden talouspolitiikan liikkumavaraa rajoitetaan etenkin velkaantumisen osalta entisestään ja pyrkimystä yhteiseen talouspolitiikkaan vahvistetaan.
Ratkaisuksi tuli maiden keskinäinen sopimus eikä EU:n perussopimuksen tai muun lainsäädännön muutos, sillä Britannia ei tällaisiin suostunut. Vastineeksi suostumuksesta se olisi halunnut itselleen tai paremminkin Lontoon Citylle erivapauksia muun muassa rahoitusmarkkinoiden säätelystä.
Sopimuksessa ovat mukana kaikki 17 euromaata ja lisäksi kuusi euroalueen ulkopuolista maata. Kolme maata vielä käsittelee mukaantuloa parlamenteissaan, ainoastaan Britannia ilmoitti suoraan jäävänsä sen ulkopuolelle.
Perustuslakiin taas muutos
Mukana olevien maiden pitää kirjata perustuslakiin tai vastaavantasoiseen lakiin rajoitus, että vuosittainen julkisen talouden alijäämä ilman korkomenoja ei pääsääntöisesti saa ylittää puolta prosenttia kansantuotteesta. Siinä on oltava myös automaattinen korjausjärjestelmä, jos raja ylittyy.
Suomessa on suhtauduttu nihkeästi tällaiseen, jo aikaisemmin sovittuun lakisääteiseen vajerajaan. Aikaisemmasta sitoumuksesta ajateltiin selvittävän esimerkiksi valtioneuvoston asetuksella, mutta säännöksiä valvovaa EU:n tuomioistuinta tällainen ei välttämättä tyydytä.
EU:n komissio saa myös entistä tiukemman oikeuden maiden talousarviosuunnitelmien ennakkotarkistukseen ja myös oikeuden vaatia muutoksia, jos ne eivät noudata vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä.
Yksimielisyydestä halutaan luopua
Euromaat sopivat myös siitä, että uusi pysyvä, ongelmamaiden tueksi rakennettu Euroopan vakausmekanismi astuu voimaan jo ensi kesänä eli vuotta kaavailtua aiottua aikaisemmin.
Tukijärjestelyissä mukana olevat maat lupasivat myös pikaisesti lisätä Kansainvälisen valuuttarahaston kykyä tukitoimiin yhteensä 200 miljardilla eurolla. Ensi maaliskuussa katsotaan vielä, onko EU:n vakausmekanismille asetettu 500 miljardin euron katto riittävän korkealla.
Brysselissä päätettiin myös vähentää sijoittajien vastuuta mahdollisissa tulevissa tukipaketeissa. Kreikan lainapaketti jäisi näin poikkeukseksi.
Muut maat haluavat sopimukseen myös erityisen hätätilapykälän, jos joku maa EU:n komission ja Euroopan keskuspankin arvion mukaan tarvitsee kiireellisestä tukea Euroopan vakausmekanismilta. Tällöin päätäs voitaisiin tehdä tähänastisen yksimielisyyden sijasta 85 prosentin ääntenenemmistöllä. Suomi ei yksin tuen myöntämistä ja Suomen vastuiden kasvamista voisi estää.
Tähän kohtaan kokouksen päätelmiä kirjattiin alaviite, että ”edellyttää Suomen eduskunnan antamaa vahvistusta”. Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi viime viikolla, että yksimielisyydestä luopuminen silloin esillä olleella tavalla on vastoin Suomen perustuslakia, koska se veisi eduskunnan budjettivaltaa. Jos sama tulkinta koskee aikanaan lopullisen sopimuksen muotoilua, sen hyväksyminen eduskunnassa vaatii kahden kolmasosan enemmistön.
uutiskirje 
