Puolustuskonserni Patria saa viedä Saudi-Arabialle kranaatinheitinjärjestelmän. Hallitus päätti asiasta torstaina äänin 12-4. Vientilupaa vastaan äänestivät ministerit Merja Kyllönen (vas.), Ville Niinistö (vihr.), Paavo Arhinmäki (vas.) ja Erkki Tuomioja (sd.). Ministeri Heidi Hautala (vihr.) oli esteellinen osallistumaan päätöksentekoon.
Tekeillä olevasta asekaupasta kerrottiin laajasti viime Viikkolehdessä. Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Ari Kerkkänen arvosteli hanketta rajusti sanoen aseviennin Saudi-Arabiaan olevan suoraa tukea ei-demokraattiselle ja autoritaariselle hallinnolle.
– Kansalaisvapaudet ovat hyvin rajoitetut, naisten asema on kaukana tasa-arvoisesta ja ihmisoikeustilanne ei kestä lähempää tarkastelua, Kerkkänen luonnehti maata.
Varautumista kansannousuun
Nyt Patria vie oikeiston ja sosialidemokraattien enemmistön äänin Saudi-Arabian kansalliskaartille 36 Nemo-kranaatinheitinjärjestelmää varaosineen sekä 1 440:tä ammusvarastoputkea.
Ari Kerkkänen kertoi Saudi-Arabian käynnistäneen terrorismin vastaisen lain uudistamisen, joka liittyy todennäköisesti arabimaailman tämän vuoden mullistuksiin.
– Sen tavoitteena näyttää olevan entistä parempi valmius vastata maan sisäisiin turvallisuusuhkiin, joiksi koetaan samankaltaiset demokratiaa vaativat kansannousut, joita on nähty pitkin arabimaailmaa tänä vuonna. Demokratia- ja reformivaatimukset kriminalisoidaan lainsäädännöllä, joka puolestaan antaa autoritaariselle hallinnolle entistä vahvemman otteen puuttua sitä uhkaavia tekijöitä vastaan.
”Väärää Suomi-brändiä”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki kertoi viime lehdessä puolueella olevan johdonmukaisen kielteinen linja, jonka mukaan sotatarvikevientiä ei pidä sallia sellaisiin maihin, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia.
Ympäristöministeri Ville Niinistö kysyi päätöksen jälkeen, onko kaikki kaupan.
– Tällä päätöksellä Suomen yhdeksi suurimmista asekauppakumppaneista tulee yksi maailman vähiten demokraattisista maista. Tällaista Suomi-brändiä me emme halua olla rakentamassa.
”EU:n yhteinen kanta unohtui”
Suomen asevientiä tarkkailevan SaferGlobe Finlandin tutkija Jarmo Pykälä muistuttaa hallitusohjelmasta, jossa Suomi korostaa EU:n sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien sääntöjen yhteistä kantaa. Pykälä pitää hyvin todennäköisenä, ettei sitä noudatettu vientilupaa myönnettäessä.
– Saudi-Arabia on useilla kriteereillä mitattuna hälyttävässä tilanteessa. On surullista ja suomalaisen ulkopolitiikan kannalta ongelmallista, jos puutteet aseiden vientilupaprosessissa lyövät korville pitkän tähtäimen ulkopoliittisia tavoitteita kuten demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamista ja tulos on se, että suomalaisia aseita päätyy potentiaalisille konfliktialueille.
Toinen vaihtoehto Pykälän mukaan on, että EU:n yhteistä kantaa on pyritty noudattamaan, mutta että käytetyt arviointikriteerit eivät toimi riittävän hyvin.
EU:n yhteisen kannan kriteerit aseviennissä
1. Jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden ja sitoumusten noudattaminen, erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston tai EU:n määräämien pakotteiden, asesulkua ja muita asioita koskevien sopimusten sekä muiden kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen.
2. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen lopullisessa määrämaassa.
3. Lopullisen määrämaan sisäinen tilanne vallitsevien jännitteiden tai aseellisten konfliktien osalta. Jäsenvaltioiden on evättävä lupa sotilasteknologian tai puolustustarvikkeiden vienniltä, joka aiheuttaisi tai pitkittäisi aseellisia konflikteja tai kärjistäisi jännitteitä tai konflikteja lopullisessa määrämaassa.
4. Alueellisen rauhan, turvallisuuden ja vakauden suojelu. Jäsenvaltioiden on evättävä maastavientilupa, jos on olemassa selkeä vaara, että ilmoitettu vastaanottaja käyttäisi vietävää sotilasteknologiaa tai vietäviä puolustustarvikkeita hyökkäykselliseen toimintaan toista maata vastaan tai tehostaakseen voimatoimin aluevaatimusta.
5. Jäsenvaltioiden ja niiden alueiden, joiden ulkosuhteista jäsenvaltio vastaa, sekä ystävällismielisten ja liittolaisvaltioiden kansallinen turvallisuus.
6. Ostajamaan asenne kansainväliseen yhteisöön erityisesti sen osalta, mikä koskee sen suhtautumista terrorismiin, sen liittolaisuuksien luonnetta ja kansainvälisen oikeuden noudattamista.
7. Vaara, että sotilasteknologia tai puolustustarvikkeet päätyvät muualle ostajamaassa tai jälleenviedään epätoivottavin ehdoin.
8. Sotilasteknologian tai puolustustarvikkeiden viennin yhteensopivuus vastaanottajamaan teknisen ja taloudellisen valmiuden kanssa ottaen huomioon, että valtioiden olisi täytettävä oikeutetut puolustus- ja turvallisuustarpeensa mahdollisimman vähäisin aseistukseen suunnatuin inhimillisin ja taloudellisin voimavaroin.
Lähde: SaferGlobe Finland.
lehti 