Vaikka liikenneministeriön hallinnonala maan tiukasta taloustilanteesta huolimatta on hiukan kasvamassa, on esimerkiksi pieniin liikenneturvallisuutta edistäviin hankkeisiin 200 vuoden jono. Näin sanoi liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) maanantaina, kun eduskunta paneutui budjettikeskustelussa liikenneasioihin.
– Odottamassa on 200 vuoden työjono tällä investointitahdilla, Kyllönen sanoi.
– Tilanne on hankala jokaisella alueella.
Se tarkoittaa, että nykyisillä panoksilla valtion aluehallinnon listaamat tarpeelliset liikennehankkeet saataisiin tehtyä 200 vuodessa
”Ei ole hyvä kehitys”
Kyllönen totesi, että suurin huoli hänen hallinnonalallaan on se, että väylänpidon kustannustaso on noussut vuoden aikana huolestuttavasti, seitsemän prosenttia.
– Rahoituksessa on priorisoitu päivittäisen liikennöinnin turvaaminen. Siten yhä suurempi osa rahoista menee väylien perustason säilyttämiseen. Pieniin investointeihin on yhä pienempi mahdollisuus, Kyllönen sanoi.
– Tämä ei ole kestävä ja hyvä kehitys.
Kyllösen mukaan nykyisellä investointitasolla on mahdollista toteuttaa puolikas tai yksi hanke ELY–keskusta kohti.
Kyllönen näkikin tarpeelliseksi kymmenen vuoden pitkäjänteisen ohjelman esimerkiksi raideliikenteen ylläpitämiseksi.
– Ajatuksia on ravisteltava. Meidän on löydettävä uusia tapoja toimia. On ajateltava yli vaalikauden, mihin suuntaan haluamme kehittää liikennejärjestelmää.
”Ei oikene kaistamaalauksella”
Keskustasta kuului epäilyä. Yksityisten teiden – paljolti puunkuljetukseen tarvittavien teiden – ylläpitoon tulevien rahojen vähyys huolestutti monessa puheenvuorossa ja muiden muassa kansanedustaja Timo Kalli epäili, että Kyllösen peräämät uudet toimintatavat voivatkin olla samantyyppisiä kuin leikkaukset yksityisteiden rahoista.
Kyllönen totesi Kallille, että nyt haetaan pitkäjänteistä rahoitusta isompiin väylähankkeisiin.
– En halua päätyä missään nimessä samaan tilanteeseen mihin on päädytty Pohjanmaan radan kanssa. Siitä valtiontalouden tarkastusvirasto ilmoittaa meille, että jos meillä olisi ollut pitkäjänteinen suunnittelu ja turvattu rahoitus, olisimme säästäneet jopa 100 – 150 miljoonaa euroa, hän sanoi.
– On turha tapella siitä, kuka milloinkin on ollut vallassa. On meidän kaikkien yhteinen voitto, jos tämä vääntö saadaan tehtyä. Määrärahojen hukkaamisen aika pitää kyetä lopettamaan.
Vasemmiston Martti Korhonen tuki Kyllöstä.
– Olemassa on 200 vuoden jono ja noin 20 miljardin euron investointikuoppa. Uskallan väittää, että tähän maahan ei koskaan tule sellaista hallitusta, joka saa tämän kokonaispaketin hanskaan, jos eduskunta ei aloita ryhtiliikettä ja käy purkamaan ongelmaa.
Korhonen vaati liikenneinfrastuktuurille 10 – 15 vuoden toimintasuunnitelmaa, johon eduskuntaryhmät sitoutuvat, ”jos asia halutaan oikeasti halutaan saada hallintaan”.
– Tämä homma ei oikene millään kaistamaalauksilla.
uutiskirje 
