Suurin suomalaisia jakava ero ei kulje tuloissa, vaan varallisuudessa. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan suurituloisin kymmenys sai vuonna 2010 kaikista tuloista 23,3 prosenttia. Keskiviikkona julkistetun varallisuustilaston mukaan ylimmän tuloluokan talouksien hallussa oli 61 prosenttia koko pörssi- ja rahastovarallisuudesta vuonna 2009.
Osake- ja rahasto-omaisuutta oli kaikkiin tulonsaajakymmenyksiin kuuluvissa kotitalouksissa, alimmassakin. Suurituloisimpien omasta maailmasta kertoo kuitenkin sijoitusten määrä. Ylimmässä tuloluokassa se oli keskimäärin 68 000 euroa, mutta jo seuraavaksi ylimmässä enää 13 700 euroa. Kaikkien kotitalouksien keskiarvo oli 11 000 euroa.
Tulonjakotilastossa tarkastellaan erikseen vielä suurituloisimman prosentin tuloja. Varallisuustilastossa vastaavaa menettelyä ei ole, joten huippukerroksen osalta tietoja ei ole käytettävissä.
Pörssiosakkeita ja rahastosijoituksia oli kaikista kotitalouksista 39 prosentilla. Mitä suuremmat tulot, sitä enemmän otetaan riskejä sijoitustoiminnassa. Ylimpään tuloluokkaan kuuluvista 70 prosentilla on rahasto- ja osakesijoituksia.
Varallisuus perustuu omaan asuntoon
Kotitalouksien bruttovarallisuus vuonna 2009 oli keskimäärin 192 000 euroa ja nettovarallisuus 157 000 euroa kotitaloutta kohden. Tilastokeskuksen varallisuustutkimus on tehty vuodesta 1987 lähtien. Tänä aikana kotitalouksien bruttovarallisuuden reaaliarvo on 2,2-kertaistunut.
Käytännössä varallisuus perustuu edelleen asuntoihin. Noin kaksi kolmasosaa kotitalouksista asuu omistusasunnossa, ja omistusasunnon osuus bruttovarallisuudesta on 56 prosenttia. Vähävaraiset eivät juuri omista asuntoja. Ylimmän varallisuuskymmenyksen talouksilla on omistusasunto lähes aina.
Velat kasinovuosien tasolla
Edellinen varallisuustutkimus on vuodelta 2004. Siitä rikkaimman kymmenysosan bruttovarallisuus kasvoi 24 prosenttia eli 144 000 euroa. Kolmen vähävaraisimman desiilin varallisuus sen sijaan pysyi ennallaan.
Varallisuuden kasvun rinnalla suomalaiset ovat kasvattaneet myös velkaantuneisuuttaan. Vuonna 2009 asunto-, opinto- tai muuta velkaa oli 1,5 miljoonalla taloudella eli 60 prosentilla kaikista. Velkaantuminen on lähellä 1980-luvun kasinotalouden vuosia ennen 1990-luvun romahdusta.
Vähävaraisimpien velkaantuneisuus on reaaliarvoltaan samalla tasolla kuin 25 vuotta sitten. Eniten on velkaantunut viides tulokymmenys, jonka velkojen arvo oli 3,5-kertainen vuoteen 1987 verrattuna ja ylin tulokymmenys, jonka velat olivat 2,5-kertaiset.
Vuodesta 2004 kotitalouden keskivelka on noussut 21 530 eurosta 35 360 euroon.