Kun tuleva kuplettimestari Hiski Möttö syntyi 17.5.1891 Kangasniemen Harjunmaan kylän Tipsalan torpassa, Suomen 2,4 miljoonasta asukkaasta vajaa 60 000 sai leipänsä tehdas- ja käsityöteollisuudesta.
Kahden miljoonan maalaisväestöön kuului yli 200 000 loisihmistä. Hiski ja hänen 41-vuotias äitinsä Anna Leena olivat heitä.
Hiskin isä oli äitinsä nuoremman sisaren mies. Hiski jäi ainoaksi lapseksi. Äiti oli kiertävä räätäli, Hiski oppi räätälin ammatin äitiään avustaessaan.
Tuleva levylaulaja varttui ajanjaksona, jolloin länsimainen ihminen alkoi jumiutua fyysisesti paikoilleen, mutta maailma, maisemat ja hänen mielikuvituksensa vaelsivat hänen silmiensä edessä yhä tuntemattomimmille seuduille. Audiovisuaalisen vuosisadan nojatuolimatkailijan loputon matkailu oli alkamassa.
Hiski ensilevytti Tiskarin polkan ja Askon kolmirivisen vuonna 1927 Columbia-levymerkille esikuvinaan kupletistit J. Alfred Tanner (1884–1927) ja Tatu Pekkarinen (1892–1951).
Työväenliike otti Suomessa Hiskin syntyessä ensiaskeleitaan. Yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta ei maaseudun rahvas osannut edes uneksia, Suomen itsenäisyyteen ja kansalaissotaan oli yli 25 vuotta.
Suomen vientituotteet ulkomaille olivat puut ja köyhät ihmiset. Amerikkaan muutti vuosina 1880–1920 lähes 400 000 suomalaista.
Hiski lähti matkaan kaverinsa kanssa äitinsä kuoleman jälkeen. Polaris-laiva irtautui Hangon satamasta marraskuun 11. päivänä 1909. Määränpäänä oli pieni kaupunki Michiganissa, Negaunee.
Englannin Hullista siirryttiin junalla Liverpooliin, josta jatkettiin American Linen S.S. Philadelphialla New Yorkiin.
USA:ssa Hiski elätti itsensä räätälinä. Syndikalistisen työväenliikkeen IWW:n riveissä hän toimi vuosikausia esiintyen liikkeen tilaisuuksissa sekä luki Industrialisti- ja Työmies-lehteä.
Tuleva Merimiesunionin mahtimies Niilo Wälläri asui vuonna 1917 Hiskin ja Ainin kortteerimiehenä New Yorkissa.
Suomessa Hiski tunnetaan parhaiten lauluistaan Lännen lokari ja Vapauden kaiho. Jälkimmäinen ei liene Hiskin itsensä käsialaa.
Värssyjä sieltä ja täältä syntyi vuoden 1930 aikana heti suuren pörssiromahduksen jälkeen. Tuolloin työmiehelle koetti aika, jossa häntä pyydetään joka paikassa, jopa taivaan porteilla, koettamaan onneaan myöhemmin uudestaan, josko vaikka jokin pätkätyö jostain irtoaisi henkensä pitimiksi:
”Nyt työtä minä olen taas katsellut,
pieksun pohjatkin hajalleen astellut
ja kannatkin menny on lintalleen,
käret silmiinni katsoo jo tarkalleen.”
Silja Pitkänen & Ville-Juhani Sutinen: Värssyjä sieltä ja täältä – Hiski Salomaan elämä ja laulut, Teos 2011. Kirjan esittely ja tekijöiden haastattelu julkaistiin 23.12. ilmestyneessä Viikkolehden joulunumerossa.
uutiskirje 
