Tulokaslajeja pidetään yleensä haitallisina. Ryhmä tutkijoita useasta Itämerta ympäröivästä maasta – kuten Åbo Akademin tutkija Joanna Norkko ja professori Erik Bonsdorff – on kuitenkin osoittanut päinvastaista.
Global Change Biology -sarjassa ilmestyneessä artikkelissa tutkijaryhmä osoittaa, että tulokaslajeilla voi olla myös myönteisiä vaikutuksia ympäristöön ehkäisemällä Itämeren happikatoa ja rehevöitymistä.
Happikato on vakava ongelma sekä avoimella Itämerellä että rannikkovesissämme, mutta joillakin alueilla on myös havaittu merkkejä parantuneesta happitilanteesta. Nämä parannukset ovat tapahtuneet samaan aikaan kun tulokaslaji Marenzelleria-monisukasmato on levinnyt alueelle.
Mato möyhentää meren pohjaa
Mato on nyt yksi runsaimmista pohjaeläinlajeista pohjoisella Itämerellä, mikä on herättänyt kysymyksiä madon ekosysteemivaikutuksista ja mahdollisista myötävaikutuksista parantuneeseen happitilanteeseen.
Möyhentämällä pohjasedimenttiä, samalla tavalla kuin puutarhakompostin kastemadot, nämä monisukasmadot lisäävät sedimentin kykyä sitoa ravinteita. Se vähentää rehevöitymistä ja leväkukintariskiä.
Tutkijoiden mallin laskelmien mukaan matojen myönteinen vaikutus ravinnepoistoon voi olla jopa kaksi kertaa suurempi kuin vuosien varrella parantuneen jätevesikäsittelyn, esimerkiksi Tukholman alueella. Madot tuottavatkin erittäin arvokkaita ekosysteemipalveluja.
Terveet pohjat, joilla on runsaasti pohjaeläimiä, ovat tärkeitä meren ravinnekierron säätelyssä ja myös siksi, että ne tuottavat ravintoa kaloille ja merilinnuille.
uutiskirje 
