Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Åbo Akademin yhteiskuntatutkimuksen laitokselta ennakoi ennakkoäänestyksen olevan laimeampaa kuin edellisissä presidentinvaaleissa.
– Ennakkoäänestäminen on laimeampaa silloin, kun on paljon epävarmoja äänestäjiä. Näin näyttäisi nyt olevan viimeisimpien gallupien perusteella.
Kuusi vuotta sitten presidentti Tarja Halosella oli runsaasti varmoja kannattajia, jotka äänestivät aktiivisesti ennakkoon.
Kilpailu ensimmäisen kierroksen toisesta sijasta tiivistyy. Grönlundin mielestä loppupeleissä saatetaan nähdä ehdokkaiden irtiottoyrityksiä.
– Omaa kannatusta on vaikea saada nousuun, jos ei eroa muista ehdokkaista. Kampanjatoimistoissa mietitään hyvin tarkasti, mitä nyt kannattaisi tehdä.
Taktista äänestämistä
Grönlund arvelee, että äänestäjät saattavat pyrkiä taktikoimaan äänellään. Eli äänestämään jotakuta ehdokasta vastaan, eikä puolesta. Viimeisten gallupien Grönlund arvioi olevan tärkeitä taktista äänestämistä ajatelleen.
Grönlund pitää taktisen äänestämisen mahdollisuutta vaalijärjestelmän heikkoutena. Toiselle kierrokselle ei välttämättä pääse kaksi suosituinta ehdokasta.
Vaalikampanjointia on moitittu laimeaksi. Grönlundin mielestä yksi syy on vaalirahan niukkuus, joka liittyy paljolti taannoiseen vaalirahasotkuun. Niukkuus tekee kampanjoista säästäväisiä ja lyhyitä.
Grönlund on pannut merkille, että ehdokkaat ovat toistaiseksi visusti välttäneet irtiottoja presidentin keskeisellä tehtäväalueella, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
– On tietysti vaikea löytääkään eroja esimerkiksi Nato-jäsenyyden suhteen, koska sen puolesta ei kukaan puhu kukaan.
Sama koskee esimerkiksi Venäjä-politiikkaa. Kun ulko-politiikka on valtionpäämiehen pääasiallinen työsarka, niin Venäjän luulisi olevan keskeinen puheenaihe.
– Toisaalta on niinkin, että ulkopolitiikan suhteen taitaa vallita jonkun sortin yksimielisyys. Ei kai kukaan ole sitä mieltä, että suhteita Venäjään olisi vähennettävä, huonontamisesta puhumattakaan.
Selkein jakolinja ehdokkaiden välillä löytyy suhtautumisessa EU:hun ja euroon. Jonkinlaista eroa ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen saadaan Grönlundin mielestä näkyviin juuri Euroopan integraation kautta.
– EU:hun myönteisesti suhtautuvat ovat halukkaimpia kannattamaan myös EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä: Lipponen, Niinistö, Haavisto ja Biaudet.