Elinkeinoelämän keskusliitto EK on Lasse Laatusen suulla vaatinut yleistä eläkeikärajaa nostettavaksi 65 vuoteen ja osa-aikaeläkkeen sekä niin sanotun työttömyysputken eli lisäpäivien poistamista kokonaan. Työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) arvion mukaan vaatimuksissa on aika paljon neuvottelutaktiikkaa.
– EK on Laatusen toimesta ladannut tähän keskusteluun aika paljon tavaraa. Viisaana ja hyvin sopimukseen kykenevänä neuvottelijana hän tietää, että tavoitteita pitää asettaa kovasti. Toinen asia on, mikä on realismia. Ehkä koko arsenaalia ei kannata neuvottelupöydässä pyörittää.
Ihalainen muistuttaa, että hallitusohjelmassa ei puhuta eläkeikärajan nostamisesta mitään. Toisaalta SDP:n ja vasemmistoliiton hallitusehtoihin kuului, että eläkeikäraja ei tällä vaalikaudella nouse. Työmarkkinajärjestöjen kanssa on sovittu tavoitteesta, jonka mukaan todellinen eläkkeellesiirtymisikä nousee vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen.
Kiireellisin asia on kuitenkin työeläkkeiden rahoituksesta sopiminen vuodesta 2014 eteenpäin. Tästä neuvotellaan parhaillaan Rantalan eläketyöryhmässä ja hallitus odottaa Ihalaisen mukaan sieltä uskottavia esityksiä kevään kehysriiheen.
Keskustelu on vino
Ihalaisen mukaan koko keskustelu eläkkeistä on vino, jos siinä keskitytään vaan eläkkeellemenon alaikärajaan. Hän muistuttaa, että eläkeuudistuksen jälkeen siirtymisikä on noussut jo puolitoista vuotta ja ikääntyneiden työllisyysaste on nousussa.
– Jos aidosti halutaan nostaa keskimääräistä lähtöikää, niin silloin pitää hillitä työkyvyttömyyseläkkeelle valumista, jolle lähdetään keskimäärin 52-vuotiaana.
– Mitä parempi työllisyysaste ja mitä vetovoimaisempi työelämä on, sitä pidemmät urat. Mitä parempi mahdollisuus antaa osatyökykyisillä mahdollisuudet työelämään ja mitä joustavammat mahdollisuudet antaa ikääntyneille olla työssä, sitä pidemmät työurat.
Ihalainen on puhunut sosiaalitupo kakkosen tarpeesta.
– Olen Laatusen kanssa samaa mieltä, että pitäisi puhua työurien pidentämisestä, eläkkeiden rahoituksesta ja vähän muistakin asioista.
– Minun silmissäni sosiaalitupo kakkoseen liittyvät uskottavat toimenpiteet keskimääräisen työssäoloiän pidentämiseen, työeläkerahoituksen sopimiseen ja työeläkemaksujen välttämättömään nostamisen vuoden 2014 jälkeen pitkän aikavälin ohjelmalla. Lisäksi on sovittava osa-aikaeläkkeen valvonnasta, osatyökyvyttömien työhönpaluun vauhdittamisesta ja työterveydenhuollon kehittämisestä.
Nuorten musta aukko
Nuorisotyöttömyyttä hallitus pyrkii hillitsemään nuorten työllistämistakuulla. Sen mukaan vuoteen 2013 mennessä taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ- harjoittelu- tai opiskelupaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
Tällä hetkellä meillä on työttömyyskortistossa 27 000 alle 25-vuotiasta työtöntä. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus.
– Meillä on mustassa aukossa joidenkin arvioiden mukaan 40 000 sellaista nuorta, jotka eivät ole peruskoulun jälkeen missään koulutuksessa tai työssä. Heissä on elämänsä hallinnantaitoja menettäneitä, eivät ole menneet toiselle asteella tai ovat sen keskeyttäneet ja sitten tippuneet.
– Nykyään ei työmarkkinoilla pärjää, jos ei ole vähintään toisen asteen koulutusta. Tämän takia yhteiskuntatakuu tulisi saada aukottomammaksi. Nyt näistä alle 25-vuotiaista valuu sen kolmen kuukauden topparin ohi noin 17 prosenttia kohti pitkäaikaistyöttömyyttä.
– Valtio satsaa nuorisotakuuseen joka vuosi 60 miljoonaa euroa, mutta se ei riitä. Elinkeinoelämän pitää tulla mukaan. Jaksan uskoa siihen, että yrityksetkin näkevät miten joka vuosi tulee vähemmän nuoria työelämään kuin toisesta päästä lähtee eläkkeelle.
Pitkäaikaistyöttömät seulontaan
Pitkäaikaistyöttömyys räjähti 1990-luvun suuren laman aikana ja se on jatkunut korkeana. Tällä hetkellä meillä on 57 000 yli vuoden työttömänä ollutta ja Ihalaisen mukaan yli 2 vuotta työttömänä olleiden osuus on pikemmin kasvussa kuin laskussa.
– Jokainen ymmärtää, että kun työttömyys pitkittyy yli vuoden, alkaa olla suuria vaikeuksia palata työmarkkinoille.
– Toisessa päässä vuosittain tapahtuu 900 000 työsuhteen päättymistä ja alkamista, joka kertoo dynamiikan toimivan.
Seulontaa tarvitaan kuitenkin siinä, että on katsottava ketkä pitkäaikaistyöttömät eivät enää elämäntilanteensa hallinnan tai muun syyn takia enää pärjää työmarkkinoilla.
– Siihen on rakennettu malli ja seulontoja tullaan tekemään jatkossa. Meillä on varattu korvamerkittyäkin rahaa muutamiin hankkeisiin. Yli vuoden työttömänä olleet ohjataan työvoimapalvelukeskuksiin, joissa yhdellä oven avauksella saa sosiaali- eläke- ja työvoimapalveluja. Tätä verkostoa laajennetaan ja nyt valitaan kuntia tai kuntaryhmiä kokeiluun, jossa keskitytään vaikeasti työllistettävien elämänhallinnan ja työkyvyn löytämiseen.
Ei kaksia työmarkkinoita
Vuoden alusta maahanmuuttajien kotouttamisasiat siirtyivät hallituksessa työministeri Ihalaisen vastuulle. Suomessa on tällä hetkellä 163 000 ulkomaalaista sekä työperusteisesti että humanitäärisin perustein. Nykyvauhdin mukaan heitä on vuonna 2020 noin 300 000.
Ihalainen näkee, että ongelma ei ole heidän lukumäärässään, vaikka työperusteisen maahanmuuttoon tulisi EU:n ulkopuolelta perustua harkintaan ja tarpeeseen.
– Suurin ongelma on estää kahden luokan työmarkkinoiden syntymisen ulkomaalaistaustaisten ja kantasuomalaisten välillä. Tämä liittyy harmaan talouden ongelmaan eli millä pelisäännöillä täällä tehdään töitä.
– Kun kotouttamisasiat siirtyivät nyt vastuulleni, niin kannan huolta siitä, että meillä on jo nyt paljon maahanmuuttajia työttömänä. Heidän työttömyysasteensa on kolminkertainen kantaväestöön verrattuna.
– Erityisen haasteellinen ryhmä on maahanmuuttajaperheiden nuoret. Meidän tulisi kiinnittää erityistä huomiota kotouttamiseen ja siinä parhaat lääkkeet ovat kielitaito, koulutus ja työ, painottaa työministeri Lauri Ihalainen.
Harmaan talouden osalta hallitus julkaisee tämän kuukauden aikana laajan toimenpideohjelman.
Laajempi Lauri Ihalaisen haastattelu on julkaistu tänään 13.1.2012 ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.