Kaakkois-Suomen liikenneasioista pääsevät valtakunnan uutisiin yleensä rekka- ja muut jonot rajalla. Arkipäivän todellisuus on kuitenkin myös hyvin paljon muuta, muistuttaa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Timo Puttonen.
– Nyt on alettu pikku hiljaa tajuta, että liikenteeseen vaikuttaa merkittävästi myös ostos- ja muu rahaa tänne jättävä matkailu. Se kohdistuu lähinnä kolmeen kaakkoiseen maakuntaan. Samalla kun henkilöliikenteen kasvu vaatii toimia, olisi kuitenkin pidettävä huolta myös tavaraliikenteen väylien kehityksestä, Puttonen sanoo.
Lappeenrannassa esitellään tiistaina näitä asioita liikenneministeriön edustajille. Samalla Etelä-Karjalan liitto ottaa kantaa liikenteen investointirahaston perustamiseksi.
– Pitkään on tavoiteltu pitkäjänteisyyttä liikennepolitiikkaan ja erityisesti tasaista liikenneinfrastruktuurin rakentamista. Tämä ei ole toteutunut, vuosittaiset vaihtelut ovat olleet huomattavia, perustelee liitto kantaansa rahaston puolesta.
Tällaisen rahaston tarkoituksena olisi valtion budjetin ulkopuolisena lähteenä rahoittaa nimenomaan liikenteeseen liittyviä investointeja.
– Rahaston tulot voisivat koostua valtion budjetista, korvamerkityistä liikenneväylien käyttömaksuista sekä lainanotosta. Muun muassa eläkerahastoilla on ollut kiinnostusta osallistua kotimaisten investointien rahoitukseen. Järkevää olisikin, että eläkemaksujamme käytettäisiin nimenomaan kotimaassa ja tavalla, joka vaikuttaisi tulevaan kehitykseen, Puttonen sanoo.
Pullonkaulat auki
Konkreettisina asioina keskustellaan tiistaina liikenneministeriön edustajien kanssa muun muassa rajanylityspaikkojen tietarpeista sekä rautatieliikenteeseen liittyvistä ongelmista. Allegro-junien tulo Vainikkalan kautta tapahtuvaan liikennöintiin on entisestään lisännyt painetta avata Imatran rautatieyhteys kansainväliselle liikenteelle ja saada myös väli Luumäki-Imatra kaksiraiteiseksi.
Tämä on teollisuuden intressissä kummallakin puolen rajaa. Nyt rautateitse voi Imatran kautta kuljettaa vain kahdenvälistä tavaraa, joten esimerkiksi suomalaisyritysten vienti Ukrainaan ja muualle Eurooppaan ei voi tapahtua tätä kautta. Samoin Svetogorskin kombinaatille tästä yhteydestä ei juurikaan ole hyötyä.
Niin maakuntajohtaja Puttonen kuin Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen korostavat, että pullonkaulojen avaaminen ei ole vain paikallinen ja alueellinen kysymys, vaan se vaikuttaisi Suomen talouteen merkittävästi muutenkin.
Puttosen mukaan myös kaavoitusasioissa tarvittaisiin uutta otetta. Liike- ja palvelusektorin rakennustarpeet kasvavat sitä mukaa, kun asiointi Venäjän puolelta Suomeen lisääntyy. Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa suuri taloudellinen merkitys on myös perinteisellä turismilla. Hyvä osoitus siitä on noin 300 miljoonan euron investoinnit Joutsenon alueella yksistään yhteen matkailukeskukseen.
Myös liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) oli määrä vierailla tiistaina Lappeenrannassa, mutta matka peruuntui lyhyen sairasloman vuoksi.
uutiskirje 
