Yksinäisten asunnottomuus väheni, perheiden lisääntyi. Asunnottomuus keskittyy yhä pääkaupunkiseudulle. Maahanmuuttajien sekä naisten asunnottomuus lisääntyi.
Nämä tiedot käyvät ilmi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA ) kunnille tekemästä asuntomarkkinakyselystä marraskuussa 2011.
Suomessa oli näiden tilastojen mukaan vuoden 2011 lopussa 7 606 yksinäistä asunnotonta ja 423 perhettä. Yksinäisten asunnottomien määrä väheni edellisvuodesta 3,4 prosenttia, mutta asunnottomien perheiden määrä lisääntyi yli 20 prosentilla. Asunnottomuutta on seurattu vuodesta 1987, jolloin Suomessa oli yli 16 000 asunnotonta.
Asunnottomuus lisääntyi pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa 150 ihmisellä. Yksinäisiä asunnottomia oli Helsingissä 3 400 ja asunnottomia perheitä 220. Espoo ohitti Vantaan ja nousi maan toiseksi suurimmaksi asunnottomuuskunnaksi. Pääkaupunkiseudun kolmen kunnan osuus Suomen asunnottomista nousi jo 60 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna oli 56 prosenttia.
Isoista kaupungeista vähiten asunnottomia oli Oulussa. Myös muissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa isoissa kaupungeissa asunnottomien määrä väheni Lahtea lukuunottamatta.
Maahanmuuttajien ja naisten asunnottomuus lisääntyi
Naisten osuus asunnottomista nousi 21 prosenttiin. Nuorten alle 25-vuotiaiden asunnottomuus pysyi ennallaan noin 18 prosentissa.
Yksinäisten asunnottomien maahanmuuttajien määrä ylitti ensimmäisen kerran 1 000 hengen rajan. Asunnottomista perheistä jo 40 prosenttia on maahanmuuttajia. Lisääntynyt maahanmuutto rasittaa erityisesti Helsinkiä.
ARAn asuntomarkkinakyselyn mukaan pitkäaikaisasunnottomana oli vuoden 2011 lopulla kaikkia 2 835 ihmistä.
Hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena oli puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus asuntojen määrällä mitattuna. Tavoite ylittyi, sillä tavoitellun 1250 uuden asunnon sijaan tuotettiin noin 1550 asuntoa. Pitkäaikaisasunnottomien määrä ei ole kuitenkaan puolittunut, sillä uutta asunnottomuutta syntyy koko ajan.