Kunnallisiin luottamustehtäviin käytetty aika on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Yli 20 000 asukkaan kunnissa kunnanhallituksen jäsenen viikkotyöaika nousee jopa 16 tuntiin. Kaksi kolmesta luottamushenkilöstä kuitenkin arvioi, ettei tehtävien hoito vie liikaa aikaa.
Kuntien ylimmät päättäjät valitaan kuntavaaleissa neljäksi vuodeksi syksyllä, kahdeksan kuukauden kuluttua.
2000-luvun alussa kunnanhallitusten jäsenet käyttivät viikossa keskimäärin yhdeksän tuntia luottamushenkilötyöhön. Vuonna 2010 vastaava luku oli melkein 13 tuntia. Suuremmissa yli 20 000 asukkaan kunnissa hallituksen jäsenten viikoittainen työpanos vastaa jo osa-aikatyötä (14–16 tuntia viikossa).
Päätöksenteko monimutkaistuu
Åbo Akademiin tutkija Siv Sandberg toteaa, että keskeisten luottamustehtävien ajankäyttövaatimukset kasvavat, koska kunnallinen päätöksenteko monimutkaistuu ja luottamustehtävät keskittyvät yhä harvemmille henkilöille.
– Muutos on niin merkittävä, että luottamushenkilöjärjestelmän kestokyky on uhattuna. Edellytykset perinteiselle, vapaaehtoistyöhön perustuvalle luottamushenkilötyölle ovat ajankäytön kannalta olemassa vain pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa.
Valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten viikoittainen työmäärä on kasvanut keskimäärin noin kahdella tunnilla kymmenessä vuodessa.
Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuntapäättäjien näkemyksiä ja kokemuksia kunnallisesta päätöksenteosta sekä Paras-uudistuksesta syksyllä 2010. Tutkimukseen vastasi 1500 valtuutettua, hallituksen jäsentä ja keskeistä lautakuntien jäsentä sekä viranhaltijaa kaikkiaan 40 kunnasta.
Liitoskunnissa työ lisääntyy
Kokemukset luottamustehtävien kuormittavuudesta vaikuttavat halukkuuteen asettua uudelleen ehdokkaaksi kuntavaaleissa.
Sandberg arvioi, että kuntaliitoksen seurauksena luottamushenkilöpaikkojen määrä vähenee, yhteistoiminta-aluekunnassa valtuuston määräämisvalta muuttuu.
– Kunnanhallituksen rooli näyttää entisestään korostuvan muutostilanteessa, sillä hallitus on kuntalain mukaan vastuussa konsernihallinnosta ja kunnan ulkoisista suhteista, esimerkiksi kunnallisesta yhteistoiminnasta.
Koska kuntien toimintaympäristö on yhä monimutkaisempi ja kuntien koko kasvaa, luottamushenkilöiden työn vaativuusaste nousee edelleen.