– Olen jättänyt tasavallan presidentin tehtävät, mutta en kansainvälistä politiikkaa, enkä vaikuttamista kotimaassa. Joten on ilo olla täällä taas.
Näin totesi presidentti Tarja Halonen SDP:n ulkopoliittisessa seminaarissa Helsingin työväenyhdistyksen Paasitornissa maanantaina.
Halosen julkinen ensiesiintyminen presidenttikauden jälkeen veti seminaarisalin ääriään myöten täyteen väkeä. Lähes parisataa osallistujaa joutui seuraamaan seminaaria suurelta näyttöpäätteeltä Työväentalon ala-aulassa ja valkokankaalta toisessa salissa.
Halonen totesi laajan turvallisuuden käsitteen myötä ihmisoikeuksien tulleen uudella tavalla Suomen ulkopolitiikkaan edellisen turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä.
Vaikka jotkut pitivät asiaa uutena ja ihmeellisenä, se on tullut Suomen ulkopolitiikkaan jäädäkseen, Halonen arvioi.
Globalisaation eteneminen on korostanut Halosen mukaan talouden ja markkinoiden merkitystä kansainvälisessä kanssakäymisessä. Asialla hän näki hyvät puolensa, mutta myös varjopuolensa.
– Maailmaa ei saa jättää markkinavoimien armoille, Halonen sanoi ja korosti reilun globalisaation tärkeyttä.
Halonen kertoi korostavansa mielellään ”modernia kolmiyhteyttä”. Ne ovat talouskasvu, joka on tervetullutta, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä ympäristön asettamien rajojen huomioiminen.
Suomi ajanut sosiaalisia oikeuksia
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Thomas Hammarberg katsoi Halosen ansioksi Suomen presidenttinä muun muassa romanien oikeuksien pitämisen esillä.
Hammarberg piti asiaa tärkeänä, koska romanien ihmisoikeuksien puolustaminen ei ole kovin suosittu teema, kun Euroopan maissa käydään kansallisia vaaleja.
Halosen ja Suomen ansioiksi ihmisoikeusvaltuutettu luki myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden teemojen korostamisen ihmisoikeutena.