Valtiontalouden sopeuttaminen ei ole ainoa ohje:
– Hallitus ei ole lyönyt lukkoon sopeuttamisen suuruutta eikä yhtään sopeuttamisen keinoa.
Tästä muistutti vasemmistoliiton puheenjohtaja, ministeri Paavo Arhinmäki lauantaiaamuna puolueen puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä. Hän viittasi ensi viikolla pidettävään hallituksen kehysriiheen, joka linjaa julkista taloutta lähivuosiksi.
Arhinmäki totesi, että tämä on tärkeää muistaa, kun media nostaa esiin mahdollisia säästökohteita, kuten kotihoidontukikauden lyhentäminen tai ruuan arvonlisäveron nostaminen.
Köyhyyden purkaminen yhä voimassa
– Kaikki hallitusohjelmassa sovitut asiat ovat yhä voimassa, Arhinmäki sanoi.
Hän muistutti siitä, että paljon puhutun velkasuhteen pienentämisen lisäksi hallitusohjelman tavoitteita ovat myös sukupolvelta toiselle periytyvän köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen ja tulo-, hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen.
– Valtiontalouden sopeuttamistoimet eivät saa olla ristiriidassa koko muun hallitusohjelman kanssa, Arhinmäki painotti.
Etukäteisarvioissa riihessä sovittavan sopeuttamisen eli säästämisen tasoksi on esitetty summia 1,8 miljardista viiteen miljardiin euroon hallituskauden aikana.
Kiusallisen tietoisia
Arhinmäki muistutti siitä, että vuoden alusta köyhyyttä on vähentänyt työttömien perustulon parantaminen, joka tapauksesta riippuen merkitsi korotusta 25 ja 120 euron välillä.
– Meidän on varmistettava, että tämä hyvä kehitys ei jää vain vuoden mittaiseksi, Arhinmäki sanoi.
– Samalla olemme kuitenkin kiusallisen tietoisia siitä, että vasemmiston läpi ajamat korotukset tuntuvat helposti pilkanteolta, kun samaan aikaan saamme lukea suurituloisten mahtavista palkankorotuksista, puheenjohtaja totesi ja ällisteli esimerkiksi Fortumin toimitusjohtajan Tapio Kuulan saamia palkkioita.
– Palkkiot nousivat viime vuonna yli 700 000 eurolla. Samaan aikaan, kun asiakkaat kärsivät pitkistä sähkökatkoksista. Voin hyvin ymmärtää ihmettelyn, hän sanoi.
– Samaan aikaan, kun eliittiä on kannustettu porkkanoilla, antamalla aina vain suurempia palkkoja ja verokannustimia, on pienituloisia tavallisia työntekijöitä kannustettu lähinnä kepillä.
Hän lupasi, että vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta vasemmisto pyrkii edistämään muun muassa työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamista.
Ylemmän keskiluokan verot ylös
Arhinmäki vaati ajattelutavan muutosta. Hän totesi, että kun hyvinvoivilta kerätään enemmän veroja, voidaan veroale suunnata pienituloisille.
– Kun hallitus nyt käy läpi mahdolliset säästökohteet ja tuloerot, on vastuullista nostaa kokonaisveroastetta kohti pohjoismaista tasoa, hän sanoi.
– Sopeutusta voidaan toteuttaa nostamalla paitsi kaikkein rikkaimpien verotusta, myös ylemmän keskiluokan.
Hänen mukaansa suurten palkka- ja pääomatulojen lisäksi veroja voidaan kerätä nykyistä enemmän myös suuria omaisuuksia verottamalla.
– Meidän mielestä varallisuusvero pitää palauttaa, tosin muut puolueet eivät ole kovin innostuneita siitä.
Arhinmäki muistutti vielä siitä, että pitää katsoa kokonaisuutta.
– Oleellista on laskea kaikkien veroratkaisujen yhteiset tulovaikutukset. Verotus on kokonaisuus, jonka pitää vaikuttaa tuloeroja kaventavasti.