Italowesternin klassikko Hyvät, pahat ja rumat (1966) on hieno päätös Sergio Leonen dollari-trilogialle. Kaksi aiempaa jäsentä ovat Kourallinen dollareita (1964) ja Vain muutaman dollarin tähden (1965).
Clint Eastwoodin, Lee Van Cleefin ja Eli Wallachin machoistisissa rituaaleissa ei pullistella lihaksilla, vaan luotetaan älyn, vaiston, oveluuden ja kokemuksen luomaan ammattitaitoon. Paljasta pintaa ei kolmikon osalta näy kuin yhdessä kohtauksessa, ja seurauksena vaahtokylvystä yllätetylle on ankara opetus: ”Riisu aseesi ja pistä housut jalkaasi”.
Keskuskolmikon esittely on mainio. Siinä Eastwood saa hyviksen, Van Cleef pahiksen ja Wallach rumiksen leiman.
Trion taivallus armeijalta ryövättyjen dollareiden ympärillä tapahtuu Yhdysvaltain sisällissodan melskeissä. Sodasta leffa antaa Hollywood-westerneihin verrattuna varsin raadollisen kuvan.
Juonikuvio on taidokkaasti junailtu ja hallittu, tuloksena on laajakankaista leveyttä uhkuva jykevä draaman rakenne. Tärkeä osa on ironialla ja hirtehishuumorilla. Ennio Morriconen musiikki on oma elämyksensä.
Naisten osa pikkurooleissa on olla joko hakattavina, odottaa leskeyttä tai päätyä tahtomattaan huoraksi. Pelkkää realismia sodan keskellä?
Hyvät, pahat ja rumat. TV2 kello 22.05.
uutiskirje 
