Vuoden 2011 alussa voimaan tuli toimeentulotukilain muutos, jonka tavoitteena oli kannustaa nuoria taloudellisen pakotteen uhalla koulutukseen. Käytännön sosiaalityössä on havaittu, ettei laki toimi. Toimeentulotuen alentaminen on hyvin harvoin tarkoituksenmukaista nuorten asiakkaiden elämäntilanteissa.
Lakimuutos mahdollistaa alle 25-vuotiaille maksettavan toimeentulotuen alentamisen, jos he kieltäytyvät koulutuksesta tai keskeyttävät sen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat selvittivät lakimuutoksen seurauksia haastattelemalla helsinkiläisiä, nuorten kanssa työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia sekä joitakin heidän asiakkaitaan. Aineistona oli myös Helsingin kaupungin oma tilastollinen seuranta lakimuutoksen toteutuksesta.
Helsingissä leikattiin prosentilta
Tammi-elokuussa 2011 Helsingin sosiaalitoimessa 18–24-vuotiaiden toimeentulotuen asiakkaiden perusosaa alennettiin kaikkiaan 50 tapauksessa koulutuksesta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen takia. Samaan aikaan jo aiemman käytännön mukaisesti 155 nuorelta alennettiin toimeentulotukea työstä kieltäytymisen vuoksi.
Nuoria toimeentulotuen asiakkaita oli Helsingin sosiaalitoimessa tammi-elokuussa 2011 keskimäärin 3 500 kuukaudessa. Kaikkiaan leikkaukset koskettivat noin yhtä prosenttia toimentulotuen nuorista asiakkaista.
Heikko luottamus työllistymiseen
Tutkimuksen mukaan taloudellisella pakotteella uhkaaminen on huono keino ohjata nuoria koulutukseen.
Erilaiset terveyteen ja työkykyyn liittyvät ongelmat hankaloittavat nuorten sosiaalityön asiakkaiden opiskelua tai estävät sen. Koulutukseen hakeutuminen voi olla vaikeaa, jos nuorelta puuttuu perheen ja lähipiirin tuki ja kannustus.
Usein koulutuksen aloittaminen tarkoittaa opintolainan ottamista. Moni nuori toimeentulotuen asiakas haluaa kuitenkin välttää velkaantumista, sillä heillä on heikko luottamus koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen.
Sosiaalityöntekijöiden arvioiden mukaan nuoret eivät aina tiedä mitä haluavat tai heillä ei ole mahdollisuuksia päästä haluamaansa koulutukseen. Koulumuotoinen opiskelu hakumenettelyyn liittyvine velvoitteineen ei sovi kaikille.
Moni toimeentulotukea saava nuori haluaa suoraan työhön tai mahdollisuuden yhdistää työtä ja koulutusta.
Nuoret eivät haluttomia
Tutkimuksen mukaan perusongelmana koulutukseen ja työhön osallistumisessa ei ole nuorten haluttomuus, vaan heille sopivien toimintamahdollisuuksien puute.
Tutkijat peräävätkin pakotteiden sijaan kannusteita, jotka rohkaisevat nuoria muutokseen silloinkin, kun he ovat toimeentulotuen pitkäaikaisia asiakkaita.
Nykyisen etuusjärjestelmän he katsovat enemmänkin jarruttavan kuin kannustavan tilanteen muuttamiseen.
THL:n tapaustutkimuksen mukaan lakimuutosta voi pitää vääränlaisena koulutuskannusteena ja siten epäonnistuneena lähestymistapana nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien nuorten tilanne tunnetaan erityisesti sosiaalityössä. Sen asiantuntemus olisi otettava huomioon nyt ajankohtaisen nuorten yhteiskuntatakuun jatkovalmistelussa.
uutiskirje 
