Vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien vaatima pankkivero on nyt tulossa budjettiesitykseen. Valtiovarainministeriön tämänviikkoinen budjettiehdotus varmistaa esityksen.
Pankkivero on kansallinen ratkaisu, jolla kerätään pankeilta taseesta tietyn prosentin mukaan rahaa mahdollisia pankkikriisejä varten. Veroprosentista riippuen rahaa on arvioitu kerättävän vuodessa 170–300 miljoonaa euroa.
Pankkivero jo 2013
Pankkialan verot ja valvonta ovat vasemmiston vaatimuksia.
Hallitusohjelmassa mainittu pankkiveroesitys juontaa kokoomuksen ja SDP:n yhteisiin näkemyksiin EU:n talouskriisin ratkaisumahdollisuuksista vuodelta 2011 ja jo sitä ennen vasemmiston esityksiin. Pankkivero putkahti uudelleen esiin kevään 2012 budjettia koskevissa kehysneuvotteluissa. Vuosien 2013–2016 budjettikehyksistä neuvoteltaessa hallitus päätti, että pankkivero otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta.
Pankkiverolla kerätty raha päätyisi Suomessa toisin kuin Ruotsissa suoraan budjettiin, jossa rahaa kerätään tiettyä tarkoitusta varten perustettavaan rahastoon. Helsingin Sanomissa (HS 9.8.) arvioitiin, että Ruotsin lähes vastaavalla ”vakausmaksun” nimellä kulkevan veron prosentilla (0,036 %) saataisiin Suomessa kasaan 170 miljoonaa euroa vuodessa.
Vasemmistoliiton veromallissa kertymäksi on arvioitu noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.
Pankkivero on vasemmiston
kynnyskysymyksiä
Pankkiveron käyttöönotto on ollut vasemmistoliiton entisen poliittisen sihteerin, nykyisen ministeri Paavo Arhinmäen avustajan Jussi Saramon mukaan koko ajan yksi puolueen hallituksessa oloon liittyviä vaatimuksia.
– On ihan hienoa, että pankkiveron tulo on nyt varmistumassa. Vasemmistoliitto on alusta asti nykyistä hallituksesta neuvoteltaessa vaatinut myös pankkiveroa mukaan ohjelmaan.
Saramon mukaan pankkivero on osa laajempaa vasemmistoliiton kokonaisveroratkaisua. Vasemmiston vero-ohjelmassa on toinenkin pankkialaa koskeva vaatimus, rahoitusmarkkinavero. Transaktioverolla on tarkoitus verottaa kaikkia pankkitoimintaan liittyviä kauppoja. Tobinin verolla taas verotettaisiin valuutan siirtoja maasta toiseen – ja siten estetään osaltaan valuuttakeinottelun kannattavuutta.
Transaktiovero seuraava
tärkeä tavoite
Saramo sanoo, että rahoitusmarkkinavero on siinä mielessä pankkiveroa tärkeämpi tavoite, että sillä pyritään vaikuttamaan rahamarkkinoihin globaaleissa mittasuhteissa.
– Olisi erittäin tärkeää, että transaktiovero saataisiin aikaan ensin edes pienemmällä maaryhmällä.
EU:ssa rahoitusmarkkinaveroa ajavat aktiivisesti Saksa, Ranska, Italia ja Espanja. Suomi ajaa aktiivisesti transaktioveroa. Belgian, Itävallan, Portugalin, Kreikan ja Slovenian arvioidaan Helsingin Sanomissa lähtevän mukaan transaktioveroon (HS 18.7.).
Rahoitusmarkkinoiden verottamisen lisäksi vasemmistoliitto on vaatinut Euroopan laajuista pankkialan valvonnan tehostamista. Veroilla ja valvonnalla pyritään ehkäisemään nykyisen kaltaisia kansainvälisiä pankkikriisejä.
uutiskirje 
