Tampereen yliopiston tiedotusopin emeritusprofessori Pertti Suhosen mukaan yleisin virhe on virhemarginaalin ymmärtäminen väärin vertailuja tehtäessä. Toinen yleinen virhe on ylitulkinta, kun suhteellisen neutraaleihin kyllä–ei-kysymyksiin vastaamiset tulkitaan jyrkiksi tunnepitoisiksi kannanotoiksi.
Suhonen tarkastelee esimerkkinä kahta tuoretta tutkimusta: TNS Gallupin Helsingin Sanomille tekemää urheiludopingiin liittyvää tutkimusta (Helsingin Sanomat 5.7.) ja niin ikään TNS Gallupin Aamulehdelle, MTV3:lle ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimistolle tekemään EU:ta koskevaa tutkimusta (Aamulehti 14.7. ja 15.7.).
Molempien tutkimusten uutisoinnista Suhonen löytää virhemarginaaliin liittyviä tulkintaepämääräisyyksiä ja vastausten ylitulkintaa.
Suhonen sanoo, että gallup-journalismilla on aika-ajoin pyritty vaikuttamaan yhteiskunnalliseen mielipiteeseen. Hän on tutkinut mielipidetutkimusten ja poliittisesti vaikuttamaan pyrkivän journalismin suhdetta. Hänen perusteellinen artikkelinsa HS-gallup poliittisena journalismina vuodesta 1945 nykypäivään käsittelee Helsingin Sanomien vaikutuspyrkimyksiä.
– HS-gallup on aktiivisesti osallistunut Suomen politiikkaan ja väliin tietoisestikin pyrkinyt vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ulkopolitiikassa ja muissa asioissa.
Vaikka media vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen omilla mielipidetutkimuksia koskevilla jutuillaan, ei Suhonen usko, että tutkimuslaitokset pyrkisivät manipuloimaan tuloksia. Silti tilaajat saattavat osallistua kysymysten suunnitteluun.
– Tutkimuslaitoksilla on aika tiukka käsitys omasta moraalistaan, tutkimusetiikastaan ja myös maineestaan, etteivät ne tee läpinäkyviä manipulointeja.
Emeritusprofessori Pertti Suhonen laaja haastattelu ilmestyi kokonaisuudessaan perjantaina 17. elokuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
uutiskirje 
