Aikaa enää vajaa kuukausi
SDP:n puoluesihteerin Reijo Paanasen mukaan demareiden pullat ovat hyvin uunissa. Juhannuksen alla puoluesihteeri saattoi raportoida ehdokasasettelun olevan edellä aikataulusta ja ehdokasmäärän lähentelevän jo neljää tuhatta.
Kesän aikana ehdokkaita on tullut lisää noin 700 ja Paananen luottaa 7 000 ehdokkaan tavoitteen toteutuvan. Mitään poppakonsteja ei puoluesihteerin mielestä tarvita.
– Tässä vaiheessa ihmisiä kysytään, kysytään ja kysytään ehdokkaiksi. Käydään epäröivä läpi ja etsitään uusia.
SDP:n ehdokashankinta pohjustettiin keväällä jokaiseen Suomen kuntaan jalkautuneella Rekry-kiertueella, jota jatkoi Jäätelökesä-kampanja.
– Jäätelökesä on pitänyt yllä keväällä alkanutta hyvää virettä.
”Nyt päätetään palveluista”
Paananen toivoo, että syksyn vaalien alla keskitytään asioihin, joista kunnissa päätetään.
Toinen vaihtoehto on, että kunnallisvaalit väännetään yleispoliittisiksi, ja valttikortiksi revitään Euroopan talouskriisi.
Siinä tehtäisiin Paanasen mukaan paha virhe. Hän muistuttaa, että nyt valittavat valtuutetut päättävät oman kuntansa palveluista pitkälle tulevaisuuteen.
– Jos ihmiset äänestävät jostakin muusta, kuin omien palvelujensa kohtalosta, niin siitä huolimatta päättäjät tulevat seuraavalla valtuustokaudella tekemään nämä isot päätökset.
Kyseessä oman kunnan tulevaisuus
Samoilla linjoilla on vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka.
– Perussuomalaiset yrittävät kääntää katseen paikallisesta politiikasta ja kuntapalveluista Euroopan talouskriisiin.
Puhakan mielestä tärkeää on nyt keskustella, miten paikallisesti järjestetään terveyspalvelut, päivähoito ja vanhusten hoiva.
Keskustan suurkuntapelottelua Puhakka ymmärtää hieman paremmin kuin EU:lla pelottelua.
– Kunnallisvaalit ovat juuri oikea paikka käydä keskustelua kuntaliitoksista ja kunnan taloudesta. Seuraavat kunnanvaltuustot tekevät näistä asioista päätöksiä.
Puhakka muistuttaa, että kuntaliitokset koskevat ennen kaikkea sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä.
– Pelottelu ei tässä auta. Aito keskustelu kunnan ja palvelujen tulevaisuudesta on se, mitä tässä kaivataan.
Vasemmistoliiton ehdokasasettelu lähti Puhakan mukaan keväällä hyvin liikkeelle. Loppusuoran avautuessa on kuitenkin vielä paljon tehtävää.
– Kuten aina vaaleissa, loppuvaiheessa on vielä paljon harkitsijoita.
Viime vaaleissa vasemmistoliitolla oli noin 4 100 ehdokasta. Samaan pyritään nytkin, vaikka valtuustojen määrä on kuntaliitosten vuoksi vähentynyt.
– Näppituntuma on, ettei tavoitelukuun ehkä aivan päästä. Kokonaiskuvaa on kuitenkin tässä vaiheessa hyvin vaikea hahmottaa.
”Aika pieni kuntapuolue”
Perussuomalaisten tavoitteena on saada ehdokkaat kaikkiin suomenkielisiin kuntiin. Puoluesihteeri Ossi Sandvik uskoo tavoitteen toteutumisen olevan hyvin lähellä. Se merkitsisi samalla viimekertaisen noin 1 800 ehdokkaan määrän kaksinkertaistumista, Sandvik arvioi.
– Pyöristäisin arvioni sinne neljään tuhanteen ehdokkaaseen. Saa tietysti tulla ylikin, ei siinä mitään.
Perussuomalaiset ovat asettaneet tavoitteekseen kaksinkertaistaa neljän vuoden takaisen 5,4 prosentin kannatuksensa. Tavoitetta on pidetty vaatimattomana puolueelle, joka sai viime eduskuntavaaleissa 19 prosenttia äänistä.
– Ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos tulos on tavoitetta parempi. Pitää kuitenkin muistaa, että perussuomalaiset on kuntapuolueena vielä melko nuori ja aika pieni.
Vaalien yleisistä teemoista Sandvik arvelee, että Euroopan talouskriisi saattaa kummitella taustalla.
– Vaikka kyllähän kuntavaaleissa kuntalaisia luulisi kiinnostavan eniten arjen asiat. Niiden ainakin pitäisi nousta pääasioiksi.