Euroopan yhteistä pankkivalvontaa kasataan parhaillaan kovaa vauhtia. Pankkiunionin tarkoituksena on vähentää pankkien kaatumisen aiheuttamia vahinkoja Euroopan taloudelle sekä mahdollistaa kriisimaiden pankkien yhteisvastuullinen pääomittaminen Euroopan vakausmekanismin, EVM:n, kautta.
EVM:n toiminnan on tarkoitus käynnistyä lokakuussa. Vakausmekanismin koko on 500 miljardia euroa, mutta viime viikosta alkaen on spekuloitu sen tehon kasvattamisesta nelinkertaiseksi vivuttamalla eli houkuttelemalla yksityiset sijoittajat mukaan tappiotakuita vastaan. Samalla eurovaltioiden riskit kuitenkin kasvaisivat.
Suomalainen talousalan konsulttitoimisto GnS economics ei pidä kaavailtua pankkiunionia Pohjoismaiden etuna. Suomen ja muiden Pohjoismaiden pankeilla ei juuri ole riskiä euron kriisimaissa, mutta ne voivat joutua maksajiksi, jos Keski-Euroopan maiden edelleen suuret riskit realisoituvat.
BKT-osuus kertoo jättiriskeistä
Kansainvälisen järjestelypankin, BISin, tuoreimpien tilastojen mukaan maaliskuussa Iso-Britannian, Saksan ja Ranskan pankeilla oli edelleen valtavat riskit kriisimaiden Espanjan, Irlannin, Italian, Kreikan ja Portugalin ulkomaanveloista. Ranskan pankeilla oli niistä saamisia noin 71 miljardin euron edestä, Saksan pankeilla 252 miljardia ja Ison-Britannian pankeilla noin 470 miljardia euroa.
Pohjoismaista Suomen pankeilla saamisia oli vähiten 2,9 miljardia euroa. Ruotsin, Tanskan ja Norjan pankkien saamiset olivat 4,8–6,8 miljardia euroa.
Todelliset riskit aukeavat, kun eurot suhteutetaan kunkin maan bruttokansantuotteeseen. Suomen pankkien saamiset kriisimaista olivat 1,4 prosenttia bruttokansantuotteesta ja Pohjoismaiden enimmilläänkin kaksi prosenttia.
Sen sijaan Keski-Euroopassa kriisimaiden pankkikriisi voi heiluttaa pahimmillaan kansantalouksia. Ranskan pankkien saatavat olivat vielä maltilliset 3,3 prosenttia kansantuotteesta, mutta Saksan jo 9 prosenttia ja Iso-Britannian 25 prosenttia. Pahimmassa liemessä on Luxemburg, jonka pankkien saamiset ovat 72 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Suomen 1990-luvun pankkikriisi maksoi runsaat 10 prosenttia BKT:sta.
”Hyppy tuntemattomaan”
Pääekonomisti Tuomas Malinen ei GnS economicsin blogissa ihmettelekään etenkin ruotsalaisten penseyttä pankkiunionille. Hän sanoo pankkiunionin ja pankkien yhteisvastuullisen pääomittamisen olevan keski- ja etelä-eurooppalaisten valtioiden etu. Suomelle puolestaan on tarjolla lähinnä maksajan rooli.
Esimerkiksi OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen on pitänyt pankkiunionia hyppynä tuntemattomaan, koska se synnyttäisi käytännössä EU-maiden pankkien asiakkaiden välille keskinäisen yhteisvastuun.
Tuomas Malisen mukaan Saksan ja Suomen edut eivät kohtaa pankkiunionissa. Suomen tulisikin muodostaa pankkiunioniin yhteinen kanta muiden EU:hun kuuluvien Pohjoismaiden kanssa.
uutiskirje 
