”Eurokriisiä käytetään tekosyynä väen vähentämiseen”
Koko maassa työttömyysaste oli elokuussa Tilastokeskuksen mukaan 7,3 prosenttia.
Rinne muistuttaa, että isojen yt-neuvottelujen ja irtisanomisten katveessa käydään useita irtisanomisneuvotteluja pienemmillä työpaikoilla, etenkin alihankintaketjujen loppupäässä.
– Jos kaikki synkimmät näkymät toteutuvat, niin ensi vuonna jäsentemme työttömyysaste nousee jopa yli 12 prosentin. Pitkäaikaistyöttömien osuus kasvaa etenkin metalliteollisuudessa ja metsäteollisuudessa.
Irtisanomisissa näkyy ikäsyrjintä
Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari pitää yritysten irtisanomisia suurelta osin perusteettomina. Vain murto-osalla isoista yrityksistä on irtisanomisiin pitävät perusteet, käy ilmi järjestön teettämästä talousanalyysistä.
– Eurokriisiä, rikkidirektiiviä ja arvonlisäveronnousua käytetään tekosyinä väen vähentämiseen. Nyt on helppo vähentää hyväpalkkaisia, ansioituneita työntekijöitä, Porokari sanoo.
UIL:n luottamusmiesten mukaan irtisanomisissa on ollut havaittavissa ikäsyrjintää.
– Yritykset pitävät luottamusmiesten mukaan kiinni vain sellaisista konkareista, joilla on kovaa erityisosaamista, neuvottelujohtaja Ismo Kokko kertoo.
Yt-neuvottelut eivät vielä näy insinöörien työttömyysluvuissa, sillä irtisanomisajat ovat pitkät ja mahdolliset lähtöpaketit siirtävät työttömyysjakson alkua yli vuodella. Lisäksi monille on ollut heti töitä tarjolla muualta. Oulusta ict-ammattilaisia on lähtenyt töihin Norjaan.
– Yt-neuvotteluja käyvien yritysten kannattaisi miettiä, miten ne selviävät alkavasta noususta, jos osaajat erotetaan, Porokari tähdentää.
Kotimarkkinoiden kysyntä ratkaisee
Tilastokeskuksen tuoreen tilauskantaselvityksen mukaan kemianteollisuudella menee hyvin. Sen tilauskanta on pysynyt selvästi plussalla sekä viime että tämän vuoden.
– Raskaassa kemiassa olemme pärjänneet. Eniten pelkäämme kotimarkkinoilla tapahtuvia muutoksia, Teollisuuden ammattiliittojen TEAMin puheenjohtaja Timo Vallittu sanoo.
– Rakentaminen on keskeinen tekijä. Jos se hyytyy, niin muovikomponenttien, putkien ja maalien valmistus vähenee ja se näkyy nopeasti työllisyydessä.
Kotimaisen kysynnän ylläpitäminen tulisi Vallitun mielestä olla korkealla hallituksen työlistalla.
– Tutkimuslaitosten mukaan ensi vuonna palkankorotukset menevät veronkorotuksiin ja arvonlisäveroasteen nousuun. Valtiovallalta tarvittaisiin toimia, jotta kotimainen kysyntä pysyisi ensi vuoden hyvänä.
Muovialan lisäksi suomalaisten ostovoima näkyy myös lasi- ja tekstiiliteollisuudessa.
Graafisen teollisuuden yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat Vallitun mukaan suurempia kuin osattiin ennakoida. Lehtien tilausmäärät ovat pudonneet hurjasti.
– Ensi talven osalta työllisyystilanne on graafisella puolella huonompi.
uutiskirje 
