Varusmieskoulutuksen kahdeksan viikon peruskoulutuskausi kehittää suomalaisen nuoren miehen kuntoa, eli slogan Suomen suurin kuntokoulu näyttää pitävän paikkansa.
Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen Liikuntateknologian yksikössä Vuokatissa lehtorina työskentelevä Minna Tanskanen on selvittänyt varusmiespalveluksen peruskoulutuskauden kuormittavuutta 3. joulukuuta tarkastettavassa valmennus- ja testausopin väitöskirjassaan.
Palvelukseen astuvien varusmiesten fyysinen kunto on heikentynyt ja kehon paino noussut viimeisten 15 vuoden aikana. Tähän saakka ei ole ollut varmuutta, kuinka fyysisesti kuormittavaa varusmiespalvelus on erikuntoisille nuorille miehille.
– Varusmieskoulutuksen kahdeksan viikon peruskoulutuskausi kehittää suomalaisen nuoren miehen kuntoa, eli slogan Suomen suurin kuntokoulu pitää paikkansa. Kuitenkin tässä tutkimuksessa, kolmanneksella varusmiehistä kuormitus kasautui, joka johti alkavaan ylikuormitustilaan, Tanskanen toteaa.
Ylikuormitus vältettävissä
Ylikuormitus voidaan Tanskasen mukaan välttää valmennuksellisin toimin eli levon ja rasituksen rytmittämisellä. Näin voidaan päästä vielä parempaan harjoitusvasteeseen, eli kunto voi nousta vieläkin enemmän.
Varusmieskoulutuksen talviajan peruskoulutuskauden harjoituskuorma vastaa siviilioloissa säännöllisesti raskasta vapaa-ajan liikuntaa harrastavien aktiivisuutta.
– Huono fyysinen kunto tai lihavuus varusmiespalveluksen alussa eivät vaikuttaneet ylikuormittumisen ilmenemiseen, Tanskanen sanoo.
Hyvä fyysinen kunto ennen palvelukseen tuloa suojaa Tanskasen mukaan sairastumisilta ja edesauttaa sopeutumista harjoittelukuormaan ensimmäiset neljä viikkoa.
.– Lihavuus oli kuitenkin este tehokkaalle harjoittelulle, mikä tulisi ottaa huomioon jaettaessa varusmiehiä tasoryhmiin fyysisen koulutuksen osalta.
uutiskirje 
