Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edustajisto valitsi torstaina EK:n hallituksen puheenjohtajaksi rakennusyhtymä SRV:n pääomistajan vuorineuvos Ilpo Kokkilan. Häntä on pidetty pragmaattisena ja konsensukseen suuntautuneena.
Ainakin valinnan jälkeen järjestetyssä ensimmäisessä lehdistötilaisuudessa ilmapiiri poikkesi aikaisempien vuosien kovasta linjasta. Kokkila ja uusi toimitusjohtaja Jyri Häkämies korostivat yhteistyöhaluaan valtiovallan ja ammattiyhdistysliikkeen suuntaan. Työmarkkinakysymyksissä ei sen sijaan suuria linjanmuutoksia liene odottavissa.
SAK.n puheenjohtajan Lauri Lylyn esitys nykyisen raamisopimuksen ja sen pohjalta tehtyjen sopimusten jatkamista vuoden mittaisella työllisyyssopimuksella ei saanut kannatusta.
Kokkilan mukaan on positiivista, että tällaisia esityksiä tehdään, mutta hänen mukaansa on aika vaikea kuvitella, että raamia kyettäisiin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa jatkamaan.
Hänen mukaansa yleisistä ja yhtäläisistä palkankorotuksista ei voida sopia. Yleensäkin palkankorotuksiin ei ole varaa kuin joillakin todella hyvin menevillä yrityksillä.
– Palkka-asiat sovitaan liittokohtaisissa neuvotteluissa, säesti Häkämies.
Koulutusvapaa ja luottamuspula
EK:n ja palkansaajajärjestöjen välit kiristäneestä raamiin liittyvästä kolmen päivän koulutusoikeudesta Kokkila ei luvannut ottaa uutta linjaa. EK:n hallitus tyrmäsi syyskuussa koko hankkeen ja siitä valmiiksi neuvotellun kompromissin. Kokkilan mukaan asia on EK:ssa käsitelty ja unohdettu.
Sen verran Kokkila raotti historiaa, että kielteisen kannan taustalla oli firmojen pelko siitä, että koulutusoikeus merkitsisi kolmea ylimääräistä vapaapäivää.
EK on kuitenkin valmis keskustelemaan koulutuksesta ja Kokkilan mukaan esimerkiksi varoja tulisi suunnata irtisanottujen koulutukseen.
Luottamuspulaa EK:n ja ay-liikkeen välillä ei Kokkilan mukaan kahden vuoden kuluttua enää ole.
– En epäile, etteikö luottamuksen ja yhteistyön ilmapiiri tästä vielä löydy.
Kuria talouteen
EK:n uuden puheenjohtajan mukaan Suomen keskeiset haasteet liittyvät talouteen.
– Suomi velkaantuu ja ikääntyy ja teollisuuden kilpailukyky on huonossa kunnossa. Ilman perusteellisia muutoksia tästä ei selvitä. Käytämme enemmän rahaa kuin tienaamme. Olemme menossa samaan suuntaan kuin Etelä-Euroopan maat.
EK:n lääkkeet ongelmaan ovat tutut. Näitä ovat esimerkiksi julkisen sektorin supistaminen, elinikäisen työajan pidentäminen sekä alusta että lopusta. Tähän sisältyy eläkeiän nostaminen. Hallitusohjelmaakin on tarkistettava uusista lähtökohdista.
– Hallituksen päätöksen mukaan vuonna 2015 velkaantuminen käännetään laskuun. Nykytiedolla se ei toteudu, sanoi vielä viikko sitten ministerinä vaikuttanut Häkämies.
”Palkkoja ei nosteta”
EK.n hallituksen edellinen puheenjohtaja Ole Johansson oli erotetun toimitusjohtaja Mikko Pukkisen kanssa raamisopimuksen tekijä. Nyt hän sai selostaa edustajistolle monen vuorineuvoksen mielestä pieleen mennyttä puheenjohtajakauttaan.
Raamia hän perusteli vuosi sitten vallinneilla nykyistä paremmilla talousnäkymillä, mutta siirtyi nopeasti ennakoimaan synkkiä näkymiä. Hänen mukaansa EK:n sopimuspolitiikan keskeisenä lähtökohtana tulee olla menetetyn kilpailukyvyn palauttaminen.
– Se edellyttää, että palkkoja ja muita työvoimakustannuksia ei nosteta. Yleisiin palkankorotuksiin ei ole lähivuosina varaa. Työehtosopimuksissa tulee mahdollistaa nykyistä laajemmin yritys- ja työpaikkakohtaiset ratkaisut.
Työmarkkinoilla vallitsevaa luottamuspulaa Johansson ei suostunut ottamaan kontolleen.
– Yhteisymmärrys luottamusta lisäävistä toimista työmarkkinoilla on jäänyt tyhjäksi kirjaimeksi enkä suostu myöntämään, että kiista kolmen päivän koulutusoikeudesta olisi ainoa syy.
lehti 