Suomi elää energiataloutensa osalta uutta omavaraisuuteen paluuta. Keskeisenä tekijänä on puun vahva paluu markkinoille.
Öljy ohitti puun Suomen tärkeimpänä energialähteenä vuonna 1964. Viime vuonna, 2012, puu palasi takaisin öljyn rinnalle maan tärkeimmäksi energialähteeksi. Tilastokeskuksen maaliskuun lopun arvion mukaan öljyn osuus energiantuotannosta on 24 ja puun 23 prosenttia.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen professori Raimo Lovio on seurannut suurella mielenkiinnolla puun paluuta energiatalouden voimatekijäksi. Hänen mukaansa alkusyksystä jo näytti siltä, että puu ohittaisi öljyn, mutta näin ei käynyt ihan vielä:
– Loppusyksystä öljyn käyttö kasvoi, kuten useimpina syksyinä, että öljy jäi vielä hiukan isommalle osuudelle. Ensi vuonna öljy jo voi jäädä toiseksi.
Historiallinen paluu omavaraiseen puuhun johtuu osaksi uusista puuhun liittyvistä innovaatioista, osaksi lämpöpumppujen rynnistyksestä lämmitysmarkkinoille ja rikkana rokassa on vielä tuulienergiakin.
Lovio sanoo, että kaikki kolme mainittua asiaa tekevät tuon merkittävän käänteen, mutta uudet keksinnöt ovat keskeisimpiä ja käänteen kasvavaa jatkuvuutta ylläpitäviä tekijöitä.
Puusta öljyä
Pitkämuistisimmat kykenevät palauttamaan mieliinsä yli 50 vuoden takaiset puuklapien eri polttotavat, etupäässä lämmitykseen. Sen jälkeen on kuljettu pitkä matka puun hyödyntämistekniikoissa sellunkeiton sivutuotteena syntyneen mustalipeän kaukolämpöpolton kautta nykyisiin metsähakkeen ja pellettien polttamiseen. Etenkin ennen hyödyntämättömän metsähakkeen talteenotto ja poltto on ollut taloudellisesti merkittävä innovaatio.
Puun johtaa kuitenkin voittokulkuun Lovion mukaan puusta saatava biokaasu ja bioöljy. Molempien kehittelyssä on vielä sekä teknisiä että taloudellisia haasteita. Lovio arvioi, että taloudelliset riskit ovat suurempia.
– Niitä ei yksin kehittelijän varoin saada yleensä tuotantokuntoon. Stora Enso esimerkiksi luopui taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi bioöljyn tuotantohankkeesta Varkaudessa, vaikka siellä oli jo koetehdas käytössä. Nyt sitä käytetään puusta saatavan biokaasun kehittelyyn.
Lovion mukaan tuotantovaiheeseen ollaan jo varmasti saamassa UPM:n mäntyöljytuotanto.
– Pisimmällä näissä uusissa hankkeissa on Vapon Kemin Ajoksessa olevan biodieselin tuotannon aloittaminen. Siihen on jo saatu EU-tukea, mutta se ei yksin riitä. Valtio pitää vielä saada mukaan.
Suomi bioenergian eturivissä
Lovion näppituntuma-arvion mukaan Suomi on puusta kehitettävien biopolttoaineiden innovoinnin eturivin maita.
– Se johtuu teknisen osaamisen lisäksi myös siitä, että täällä on suuret metsävarannot. Euroopassa puuhun liittyviä innovaatioita kehittelevät Suomi, Ruotsi ja Itävalta.
Markkinat olisivat valmiit jo sekä biodieselille että bioöljylle, jonka kehittelyssä Fortum on pisimmällä. Bioöljy tarkoittaa lämmitykseen käytettävää ja biodiesel liikennevälineisiin tarkoitettua nestettä.
Lovion mukaan biodieselin kehittely on teknisesti vaikeampaa, kun sen pitää olla lämmitysöljyä puhtaampaa.
Kaiken kehittelyn energiatuotannon muutosten takana on kaksi merkittävää asiaa. Uusien tuotantotapojen pitää olla taloudellisesti kannattavia ja ekotehokkaita.
Ekotehokkuus on kulkenut koko ajan kehittelyideoissa mukana. Energian käytön tehokkuutta kuvastaa se, että Suomessa energian kokonaiskulutus ei ole kasvanut yhdeksään vuoteen – vaikka siitä irtisaatu hyöty on kasvanut.
Kotitalouksia koskeva tehokkuus on näkynyt ennen kaikkea taloudellisten ja puhtaiden lämpöpumppujen reipasvauhtisessa käyttöönotossa.
– Tällä hetkellä Suomessa asennetaan jo joka toiseen uuteen omakotitaloon lämpöpumppujärjestelmä. Öljystä on luovuttu. Merkittävintä on maalämmön hyödyntäminen.
Perjantaina 19. huhtikuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä esiteltiin myös biopolttoaineiden ja vetytalouden näkymiä.
uutiskirje 
