Jos miettii, mikä oli käännekohta Nepalin kehityksessä viime vuosikymmeninä, se oli varmasti koko kuningasperheen murha vuonna 2001. Kuningaskuntaa ei enää ole, ei myöskään perustuslakia, eikä parlamentti ole toiminut vuosikausiin. Puolueet taistelevat keskenään vailla tarkoitustakaan minkäänlaisiin kompromisseihin. Miten tällainen liittotasavalta voi lainkaan toimia?
Kuningas Birendran murhan jälkeen kuninkaaksi tuli hänen veljensä Gyanendra, ja hän tuhosi lopullisesti kuningaskunnan kaappaamalla vallan parlamentilta vuonna 2005. Hän oli kyllästynyt puolueiden riitoihin sekä sisällissotaan ja kuvitteli voivansa kääntää kuningaskunnan kehityksen.
Näin ei tapahtunut, vaan monarkia lopetettiin ja Nepal muuttui liittotasavallaksi vuonna 2008. Hindulainen kuningaskunta oli vaihtunut jo 2006 maalliseksi valtioksi. 240 vuotta kestänyt monarkia oli mennyttä.
Suuret odotukset ovat yhä toteutumatta.
Jo ennen kuningas Birendran murhaa maolaiset olivat siirtyneet sotimaan viidakkoihin ja kaukaisiin kyliin. Heidän 40-kohtaisessa ohjelmassaan keskeisenä oli monarkian lopettaminen. Monet muut vaatimukset olivat järkeviä, kuten korruption lopettaminen, köyhimpien auttaminen sekä kielivähemmistöjen ja kansallisuusryhmien sorron poistaminen. Sisällissota vaati 16 000 ihmisen hengen ja se loppui rauhansopimukseen 2006.
Sotarikokset tutkimatta
Sisällissodan aikaisia sotarikoksia ei ole kuitenkaan tutkittu. Niitä on ainakin 9 000. Kun alkuvuodesta Britanniassa pidätettiin Nepalin armeijan entinen eversti sotarikoksista syytettynä, Nepalin hallitus väitti tämän loukkaavan Nepalin suvereniteettia. Nepalin hallituksella ei ole ollut kykyä tai halua sotarikosten selvittämiseeni. Niihin syyllistyivät sekä armeija että maolaississit.
Kun muistelee demokraattisia vaaleja vuonna 1991, oli tuolloin vallalla tavattomasti odotuksia. Köyhyys loppuisi, ihmisten ja eri etnisten ryhmien tasa-arvo syntyisi, ja korruptoituneet poliitikot pantsajatin eli alueellisen edustuksen ajalta syrjäytettäisiin.
Mikään näistä toiveista ei ole toteutunut 20 vuotta vaalien jälkeenkään. Nälkäongelma on edelleen olemassa ja maanomistusolot ovat ratkaisematta. Tärkeintä nykypoliitikoille on vain pysyä vallassa, sanoo nepalilainen lehtimies, joka työskentelee hallituksen äänenkannattajassa.
Nepalissa on tasavallan aikaan ollut neljä hallituskokoonpanoa. Hallituksen tärkein tehtävä olisi uusi perustuslaki, samoin liittotasavaltamallista päättäminen. Kansanäänestyspäiviä on tullut ja mennyt useita.
Maaliskuussa puolueet sopivat, että umpikujaa yritetään purkaa pitämällä parlamenttivaalit kesäkuussa. Ja jos se ei onnistu, väliaikainen hallitus määrää tämän vuoden joulukuun 15. päivään mennessä vaalipäivän.
Tuskin vaaleja kuitenkaan keskellä kesän monsuunikautta pidetään.
Aiheesta enemmän perjantaina 19.4. ilmestyneessä Viikkolehdessä.
uutiskirje 
