Lauantaina käytiin muutamassa tunnissa läpi tuttu koreografia, joka seuraa aina, kun uutisoidaan työntekijöiden alipalkkauksesta. Tässä tapauksessa kyse oli siitä, että STT uutisoi aamulla ukrainalaisten työntekijöiden työehtojen polkemisesta Meyerin Turun telakalla. Ay-liikkeen edustaja tuomitsee väärinkäytökset ja vaatii puuttumista asiaan lainsäädäntöä tiukentamalla, vasemmistopoliitikko esittää alipalkkauksen kriminalisointia ja ammattiliittojen kanneoikeutta, ja asiasta vastaava ministeri sanoo, että laiminlyönnit ovat täysin tuomittavia.
Sen jälkeen mitään ei tapahdu. Jäädään odottamaan seuraavaa uutista, jonka jälkeen samat vuorosanat esitetään uudelleen.
Kaikki tietävät, että ulkomaisten työntekijöiden työehtoja poljetaan räikeästi monilla ammattialoilla. On poljettu vuosien ajan.
Finnwatch kertoi tammikuussa 2022 ukrainalaisten ja valkovenäläisten lähetettyjen rakennustyöläisten alipalkkauksen olevan arkipäivää. Etelä-Suomessa rakennusalalla puutteita palkkauksessa havaittiin ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden kohdalla 85 prosentissa tehdyistä tarkastuksista vuonna 2020, selvityksessä kerrottiin.
Marjanpoimijoiden alipalkkaus oli esillä muun muassa vuonna 2020.
Samana vuonna yrityksiä jäi kiinni jopa kolmen euron tuntipalkoista ilman mitään seuraamuksia.
Turun telakka on ollut toistuvasti samoissa uutisissa kuin lauantaina. Kesällä 2020 telakalta löytyi seitsemän euron tuntipalkkoja ja puutteita työaikakirjanpidossa. Työelämän epäkohtia selvitellyt Turun kaupunginhallituksen vasemmistoliittolainen jäsen Jaakko Lindfors sanoi tuolloin alipalkkauksen telakoilla olevan yleisesti tiedossa oleva maan tapa.
Lindfors kysyi, kuka työntekijä riskeeraisi työuransa ja mahdolliset säästönsä oikeusprosessiin tulemalla julkisuuteen oman tarinansa kanssa.
– Niinpä, ei kukaan. Asian todellinen laita ei kokonaan tule ratkeamaan ennen kuin ammattiyhdistysliikkeelle annetaan joukkokanneoikeus, jolla tuodaan epäkohdat päivänvaloon ja minimoidaan pienituloisen työläisen henkilökohtaiset riskit.
Vuonna 2019 paljastui, että Helsingissä Olympiastadionin kunnostustyömaalla yli 300 työntekijälle oli maksettu liian pientä palkkaa ja ylityö- ja matkakorvaukset oli jätetty maksamatta. Rakennusliiton mukaan työntekijöille oli maksettu 10 euroa tunnilta, kun heille olisi työehtosopimuksen mukaan kuulunut likemmäksi 15 euroa tunnilta.
Viime vuosikymmenellä alipalkkaus nousi myös siivousalalla. Sen uhreiksi joutuivat varsinkin turvapaikanhakijat.
– Vaarana on, että ihmissalakuljettajille velkaantuneet turvapaikanhakijat ja oleskeluluvan saaneet pakotetaan maksamaan velkojaan alipalkatulla työllä. Viimeistään nyt olisikin aika kriminalisoida alipalkkaus ja täydentää lainsäädäntöä palkkarikoksen käsitteellä, PAMin yhteiskuntasuhteiden vastaava Hanna Kuntsi sanoi tuolloin.
Ja niin edelleen. Ja niin edelleen.
KU:n arkistosta löytyy myös kymmeniä uutisia, joissa ay-liikkeen edustaja ja/tai vasemmistopoliitikko vaatii alipalkkauksen kriminalisointia.
Mutta mitään ei siis tapahdu. Nyt siihen kysymykseen, miksi ei. Vastaus on yksinkertainen. Suomen eduskunnassa on ollut porvarienemmistö vuodesta 1970, 55 vuotta. Kokoomus, keskusta ja uusimpana poliittisena voimana perussuomalaiset vastustavat alipalkkauksen kriminalisointia.
Viime vaalikaudella hallitus perusti työryhmän selvittämään alipalkkauksen kriminalisointia. Mitään ei saatu aikaan. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että nykylainsäädännöllä pystytään asia hoitamaan jo hyvin pitkälle. Perussuomalaisten silloisen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan kriminalisointi olisi vain ”signaalipolitiikkaa”. Todellinen ongelma on se, että Suomeen pääsee liian vähäisillä tuloilla töihin.
Tai saatiin sentään jotain. Kesällä 2023 tuli voimaan laki, jolla piti vahvistaa alipalkkauksen valvontaa. Eduskunnan käsittelyssä oleva ehdotus antaisi työsuojeluviranomaisille vallan puuuttua alipalkkaukseen syyllistyvän työnantajan toimintaan sakon uhalla, KU kertoi marraskuussa 2022.
Viimeksi eilen lauantaina tuli todistetuksi, että ei riitä.
– Suurilla teollisilla työpaikoilla, missä alihankkijoita on pilvin pimein, harmaa talous leviää kuin rutto, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi, ja piti syynä lepsua lainsäädäntöä.
Rutto leviää, parannuskeinot tiedetään, mutta esteenä on eduskunnan porvarienemmistö. Siksi seuraavaakin uutista ulkomaisten työntekijöiden riistosta seuraa tuttu koreografia.
lehti 