Matti Vesa Volanen arvelee Viikkolehdessä (14.6) että Vasemmisto olisi muuttanut kantaansa suhteessa liittoutumattomuuteen ja vaatimukseen sotilasliittojen purkamisesta. Hän perustaa näkemyksensä Vasemmistonkin hyväksymään yksimieliseen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen mietinnön (UaVM 1/2013) seuraavaan lauseeseen: ”Asiantuntija-arvioiden mukaan kansallista identiteettiä ja omaa puolustuskykyä korostava politiikka on edelleen yleistä, vaikka sotilaallisen liittoutumattomuuden aukoton toteuttaminen keskinäisriippuvuuksien maailmassa ei ole tosiasiassa käytännössä enää täysin mahdollista.”
Lauseelle ei pidä antaa kovin suurta merkitystä. Se ei sisällä kannanottoa Nato-jäsenyyden puolesta. Suomen liittoutumattomuus ei tästä mietinnön lauseesta muutu, eikä se myöskään estä Vasemmistoa vaatimasta edelleen sotilasliittojen purkamista.
Keskeistä on sen sijaan vasemmistoliiton hallitusohjelmaan vaatima kirjaus, jonka mukaan Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä, eikä hallitus myöskään valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Nato-jäsenyys ja Nato-optio on hyllytetty ainakin niin kauan kuin Vasemmisto on hallituksessa.
Liittoutumattomuudesta puhuttaessa on tärkeää erottaa toisistaan kaksi asiaa. Ensinnäkin vain sotilasliiton jäsenyys velvoittaa auttamaan toisia sotilaallisesti. Valinta on kyllä tai ei – välimuotoja ei ole. Tässä mielessä Suomi on edelleen täysin liittoutumaton.
Kokonaan toinen asia on etenkin talouden ja yritysten kansainvälistymisen synnyttämä maiden keskinäinen riippuvuus. Ulkoasiainvaliokunnan mietinnön lause on asiantuntijoiden arvio tästä kiistämättömästä tosiasiasta.
Pienet maat hankkivat tarvikkeita, aseita ja koulutusta ulkoa. Keskinäisriippuvuus koskee energiahuoltoa, teollisuutta, sen raaka-aineita ja komponentteja. Riippuvuus voi olla ongelmallista, mutta se ei sinällään luo Suomelle mitään velvoitteita muita maita kohtaan.
On tärkeää, ettei Nato-jäsenyyttä ja maiden keskinäisriippuvuutta sekoiteta keskenään. Ei tule synnyttää kuvaa, että Suomi olisi ikään kuin luopunut liittoutumattomuudestaan ja Nato-jäsenyys olisi siksi vain tekninen muodollisuus. Yhteistyö, yhteiset normit ja keskinäisriippuvuus eivät liitä Suomea Natoon. Sotilasliitossa ei onneksi ole mitään hivuttautumisjäsenyyttä.
Keskinäisriippuvaisessa maailmassa Suomen on kuitenkin kyettävä toimimaan. Esimerkiksi pohjoismaista yhteistyötä tulee tehdä ja kannattaa tehdä, vaikka osa Pohjoismaista kuuluu Natoon. Suomen harjoittamaa rauhanturvaamista puolestaan tukee yhteisten kansainvälisten standardien käyttö.
Suomella ei silti ole mitään syytä liittyä Naton jäseneksi. Sotilasliitto Nato on Yhdysvaltojen voimapolitiikan väline, jonka purkaminen edistäisi rauhaa maailmassa. Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa, ja tulisi kalliiksi.
Niin kauan kuin Suomi ei ole Naton jäsen voimme itse päättää mitä yhteistyötä tehdään ja kenen kanssa, mitä aseita hankitaan ja mistä, ja mihin kansainvälisiin sotilasoperaatioihin osallistutaan.
Vasemmisto toimii jatkossakin sen puolesta, että sotilasliittojen merkitys vähenee maailmassa ja aseiden sijaan luotettaisiin rauhanomaiseen yhteistyöhön ja rajojen madaltamiseen rauhan edistämiseksi.
uutiskirje 
