Maksuttomuus on merkittävä kansainvälisiä opiskelijoita houkutteleva tekijä, tiedottavat Euroopan muuttoliikeverkosto ja maahanmuuttovirasto.
Valtaosassa EU:n jäsenmaita kansainvälisiltä opiskelijoilta peritään lukukausimaksuja, mutta Suomessa tutkintoon johtava korkeakoulutus on maksutonta kansalaisuudesta riippumatta.
Suomessa on meneillään vuosina 2010–2014 toteutettava lukukausimaksukokeilu. Ruotsissa lukukausimaksut otettiin käyttöön vuonna 2011, minkä seurauksena kansainvälisten opiskelijoiden määrä väheni merkittävästi.
Kansainvälisiä opiskelijoita kiinnostaa Suomessa myös runsas englanninkielisen opetuksen tarjonta, jota on viime vuosina lisätty.
Suomessa on kuitenkin tiedostettu, että valtaosalta kansainvälisistä opiskelijoista puuttuu valmistumishetkellä Suomen kotimaisten kielten taito, kun opetus on englanninkielistä. Tämä hankaloittaa työllistymistä valmistumisen jälkeen, sillä riittämätön kielitaito on usein puute suomalaisilla työmarkkinoilla.
Oikeus työskentelyyn vaihtelee jäsenvaltioittain
Kansainvälisten opiskelijoiden oikeudet vaihtelevat jäsenvaltioittain. Esimerkiksi Liettuassa kolmannesta maasta tulevan opiskelijan työnantajan on todistettava, että kyseiseen työhön ei löydy Liettuan tai EU:n kansalaista, jolla on samat taidot kuin kansainvälisellä opiskelijalla.
Suomessa opiskelija voi työskennellä keskimäärin 25 tuntia viikossa opintojen ohessa. Ruotsissa vastaavaa tuntirajoitusta ei ole, vaan opiskelija saa työskennellä vapaasti.
Valmistumisen jälkeen opiskelijat voivat useimmissa jäsenmaissa hakea uutta oleskelulupaa työn perusteella. Jotkin Euroopan maat asettavat rajoituksia sille, minkä tyyppistä työtä vastavalmistunut voi tehdä. Esimerkiksi Luxemburg ja Ranska vaativat, että työ vastaa suoritettuja opintoja.
Suomessa kansainvälinen opiskelija voi valmistumisensa jälkeen hakea rajoituksetta jatkolupaa työnteon perusteella. Hänellä on myös mahdollisuus jäädä Suomeen etsimään työtä kuudeksi kuukaudeksi.
uutiskirje 
