Otsake konkretisoituu Oliver Stonen ohjaaman psykologisen jännitys- ja mediadraaman Talk Radio (1988) tylyssä päätöksessä. Leffa on kestänyt hyvin aikaa, eikä pelkästään vihapuheisiin tihentyvän annin takia.
Elokuva pohjautuu pääosan Eric Bogosianin monologinäytelmään. Bogosian jyrää täysillä Teksasin Dallasissa lähetettävän kuunnellun radio-ohjelman vetäjänä.
Korkealla profiililla operoivan radiotähden imagoa voi luonnehtia sanoilla rääväsuinen, päällekäyvä, epäkunnioittava ja näsäviisas. Vähempikin provosointi ehkä riittäisi, mutta kuten nähdään, sekin on vain osa bisnestä.
Koska mies on juutalainen, natsit ovat hänen kimpussaan myös ohjelman kautta. Herra Persoonan kaksijakoisesta suosiosta saadaan tarkempaa todistetta koripallo-ottelun tauolla.
Satunnaisia irtiottoja lukuunottamatta tapahtumat keskittyvät radiostudioon. Stonen ohjaus hyödyntää dynaamisesti ja sävykkäästi pientä näyttämöä, tilankäyttö on erinomaista. Napakat leikkaukset ja voimakkaat lähi- ja erikoislähikuvat tihentävät tunnelmien sähköisyyttä.
Monet sivuroolit takaavat, ettei draama seiso yksin päähenkilön varassa. Talk Radiossa on rytmiä ja draivia, se on malliesimerkki dialogipainotteisesta elokuvasta, joka ei latistu puhuvien päiden virraksi.
Talk Radio. Yle Teema perjantaina klo 21.00
uutiskirje 
