Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 18. lokakuuta
Vastoin odotuksia pakistanilainen Malala Yousafzai ei saanutkaan Nobelin rauhanpalkintoa. Kansan Uutisten ulkomaantoimittajan Arto Huovisen mukaan 16-vuotias päähän ammuttu koulutyttö olisi ollut erinomainen palkittava, mutta jokin Malala-huumassa myös tökkii: hänestä on tulossa uusi Bono, jonka rinnalla jokainen valtiomies haluaa pönöttää.
Malalaa ampunut kuului talebaneihin. Harva muistaa, että samaan aikaan Yhdysvaltain Pakistanissa toteuttamissa lennokki-iskuissa on kuollut luultavasti satoja lapsia. Haavoittuneita ei kutsuta Valkoiseen taloon.
Viikkolehden ulkomaansivuilla myös Azerbaidzhanissa vaalitarkkailijana toimineen Antero Eerolan raportti.
Entä mikä on maailman vihatuin yhtiö? Siitä kirjoittaa Raisa Musakka.
Entinen ilmavoimien tiedotuspäällikkö Lars-Olof Fredriksson on eri lehtien palstoilta tuttu uupumaton kansalaiskeskustelija. Eniten ”evp-kapiainen” on herättänyt huomiota Nato-kriittisillä kirjoituksillaan. Puheita läntisestä arvoyhteisöstä hän ei osta. Mitä järkeä Suomen olisi olla mukana liittokunnassa, joka lisää eriarvoisuutta ja kärjistää kriisejä, kysyy Fredriksson Viikkolehden haastattelussa.
Kuntaliiton arvion mukaan kuntien pitäisi korottaa kunnallisveroa keskimäärin 1,25 veroprosenttia, jotta ne pystyisivät kattamaan 1,1 miljardin euron leikkaukset. Sen suuruinen on kuntapuolen osuus hallituksen ensi vuodelle tavoittelemista säästöistä. Yli miljardin leikkaus on noin 10 prosenttia valtionosuuksista, jotka putoavat vuoden 1990 tasolle. Kuntien tehtävien määrä on kuitenkin kaksinkertaistunut.
Jyrki Kataisen tulevaisuudensuunnitelmia Kansan Uutisille arvioi Esko Seppänen, jonka entinen kansanedustajakollega Anna-Liisa Jokinen taas ottaa asioihin kantaa yhtä terävästi kuin aina ennenkin. Jokinen täyttää perjantaina 90 vuotta.
Viikkolehdessä myös reportaasi Tullilaboratorion toiminnasta.
Hallituksen on määrä päättää rakenneuudistuksista marraskuun lopulla. Viikkolehti antaa vinkkejä perjantaina alkavassa Kati Peltolan sarjassa Järjellisiä rakenneuudistuksia.
Perjantaina ensi-iltansa saava elokuva Leijonasydän voi olla kova pala katsojalle. Se kuvaa uusnatseja, mutta ei pilkallisesti, vaan panee samaistumaan heidän tunteisiinsa. Kaikkia pitää ymmärtää, perustelee elokuvan käsikirjoittanut Aleksi Bardy. Se on eri asia kuin hyväksyä, hän lisää.
Bardyn mukaan uusnatseissakin kamppailevat rakkauden kaipuu, suru, pelko ja viha. Tämä on rakkaustarina, lisää ohjaaja Dome Karukoski.
Tampereella pamfletti Radikaaleinta on arki muuttui teatteriesitykseksi. Prekaarinäytelmästä kirjoittaa Emilia Kukkala. Anni-Helena Leppälä puolestaan tutustui Elannon näyttämön ja Teatteri Kultsan tämän syksyn uutuusnäytelmiin.
uutiskirje 
