– Veden kirkkauden parantaminen metrillä lisäisi virkistäytymisaktiivisuutta niin, että uinnista saatavat hyödyt kasvaisivat vuositasolla 30–90 miljoonaa euroa ja kalastamisesta saatavat hyödyt 40–130 miljoonaa, kertoo tutkija Janne Artell Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).
Veden laatu vaikuttaa merkittävästi virkistäytymiseen ja rantatontin hintaan. Veden näkösyvyys vaikutti tutkimuksen perusteella virkistysaktiivisuuteen koko maan tasolla.
Vesi on suomalaisille tärkeä luontokokemusten ja virkistäytymisen lähde. Valtaosa Suomen puolesta miljoonasta loma-asunnosta sijaitsee veden äärellä. Veden laatu ja sen muutokset vaikuttavatkin huomattavasti sekä virkistyskäyttöön että rantatonttien hintoihin, selviää tuoreesta taloustieteen väitöstutkimuksesta
Artell tarkasteli tutkimuksessaan luonnonvesistöjen virkistysarvoa kansalaisten todellisen markkinakäyttäytymisen perusteella. Hän käytti tutkimusaineistona laajaa tilastotietoa suomalaisten luontomatkoista. Päivittäisen virkistyskäytön arvo laskettiin matkakustannusmenetelmän avulla. Virkistäytymiskerran vähimmäisarvoksi arvioitiin vastaajien ilmoittamien kustannusten perusteella 6-8 euroa ja etäisyyden perusteella noin 19 euroa.
Tonttihinnasta viidennes veden laatua
Väitöstyössä tutkittiin myös veden laadun vaikutusta vuoden 2004 aikana myytyjen rakentamattomien kesämökkitonttien hintoihin. Laatumittarina käytettiin silloista pintavesien käyttökelpoisuusluokitusta, joka kuvaa viiden laatuportaan avulla vesistön soveltumista virkistyskäyttöön.
– Luokitus ei ole suoraan vertailukelpoinen nykyisen vesien ekologisen luokituksen kanssa, mutta se saattaa käytännössä kuvata paremmin ihmisten kokemaa laatuvaikutelmaa ostotilanteessa, Artell muistuttaa.
Verrattuna tyydyttävän vedenlaatuluokituksen saaneen vesistön lähellä sijaitsevan rantatontin hintaan, erinomaisesta laadusta maksettiin noin 20 prosenttia korkeampi hinta. Vedenlaadun vaikutus vapaa-ajan asumiseen tarkoitetun tontin hintaan on verrattavissa rantakaavoituksen hintavaikutukseen. Rantakaavoitetut tontit olivat vuonna 2004 noin 35 prosenttia kalliimpia kuin kaavoittamattomat tontit.
Suomalaiset maksavat laadusta
Vesistöjen suojeluun liittyy taloudellisiakin arvoja. Suomalaiset investoivat kesämökkeihin pitkäjänteisesti. He ovat valmiita maksamaan paremmasta veden laadusta niin pidempinä matkoina kuin kalliimpina tontinhintoinakin. Vuonna 2004 kesämökkitontti ostettiin useimmiten hyvien vesialueiden läheltä.
Vesipolitiikkaa ohjaava uusi ekologinen veden laadun mittari ei kuitenkaan välttämättä mittaa koettua veden laatua ja virkistäytymismahdollisuuksia kovin hyvin. Vanhaa virkistyskäyttöön painottunutta käyttökelpoisuusluokitusta tutkittaessakin veden laadun subjektiivinen ja objektiivinen havaitseminen kohtasi vain noin puolessa tapauksista. Jotta vesipolitiikalla saavutettaisiin haluttu vaikutus, laatumittarin tulisi vastata havaittua laatumuutosta tai politiikantekijän ymmärtää mittarin ja havaintojen eroavaisuudet.
– Melko heikossa ekologisessa tilassa oleva vesialue voi näin ollen soveltua hyvin myös virkistyskäyttöön, Artell toteaa.
Janne Artellin väitöskirja tarkastetaan ensi viikon perjantaina Helsingin yliopistossa.