KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Idän ja lännen välissä

Ruotsissa on kuluneena vuonna käyty kiivasta keskustelua maanpuolustuksesta.

Ruotsissa on kuluneena vuonna käyty kiivasta keskustelua maanpuolustuksesta. Kuva: istockphoto

Jukka Parkkari
4.11.2013 17.16
Fediverse-instanssi:

Kurvit suoriksi

Tänä syksynä kävi kummasti.

Olin juuri monelle sanonut, että sienikausi alkaa kohta olla parhaimmillaan, kun sienien nousu Vuosaaren metsiin loppui lähes kokonaan. Onneksi olin jo ehtinyt kerätä melkoiset varastot tatteja ja rouskuja, joten ei joudu ensi talvena nälkää näkemään.

Sienien puutteen korvasi kuitenkin upein ruska mitä olen täällä Aurinkolahden rannoilla ikinä nähnyt. Puut ja pensaat leiskuivat pitkään kuin Lapissa parhaimmillaan.

ILMOITUS
ILMOITUS
Suomalaiset upseerit kutsuvat Ruotsin puolustus-voimia nykyisin “seikkailuarmeijaksi”.

Joinakin aamuina mereltä nousi usva, joka sai maiseman näyttämään unenomaiselta, kuin lapsuuteni satukirjoissa.

Sitten vielä valkoiset juhannusruusut päättivät ryhtyä puskemaan kukkaa toiseen kertaan lokakuun alkupuolella.

Kun sienet olivat kadonneet, oli minulla hyvää aikaa tehdä muutaman päivän matka mahtavaan Pietariin, jonne Allegro-junan ansiosta pääsee nykyisin erittäin kätevästi. Aikaa ei kulu jonoissa, kun tulli- ja rajatarkastukset tehdään hurjaa vauhtia kiitävässä junassa. Nerokasta!

Pietarissa riittää katsomista vaikka kuinka. Siitä löytyy aina uusia puolia – myös huonoja puolia.

Tällä kertaa näin havainnollisesti miten härskisti röyhkeät roistot ryöstävät matkailijoita. Eikä miliisejä näkynyt tietysti missään, vaikka tapahtumapaikka oli yksi kaupungin tärkeimmistä turistikohteista. Onneksi minulta ei viety mitään, mutta konnien touhua seurattuani käännyin hetkessä Suomen ja Venäjän välisen viisumivapauden kiivaaksi vastustajaksi.

Samoin taisi käydä muillekin matkaseurueemme jäsenille.

Ruotsikin näyttää muuttaneen näkemyksiään Venäjän suhteen, sillä uutistiedot kertovat sen siirtäneen Gotlannin saarelle panssarivaunuja, taisteluajoneuvoja ja muuta sotakalalustoa.

Ruotsi poisti aseensa ja sotilaansa Itämeren suurimmalta ja strategisesti tärkeältä saarelta vuonna 2004 osana maan armeijan suurta alasajoa. Mutta nyt näyttää siltä, että Venäjän viime aikojen suuret sotaharjoitukset ovat säikäyttäneet ruotsalaiset.

Länsinaapurimme kannalta ikävin tapahtuva sattui pääsiäisviikolla, kun Laatokka 2013 -sotarajoitukseen liittyen kaksi venäläistä Tu-22M-pommikonetta kiisi kohti Ruotsia hävittäjäsaattueen suojaamina, eikä Ruotsi saanut yhtään omaa hävittäjäänsä tunnistuslennolle.

Asiantuntijoiden mukaan pommikoneiden harjoitusmaaleina olivat Ruotsin ilmavoimien molemmat johtokeskukset, joista toinen sijaitsee Tukholman lähellä ja toinen maan eteläosassa. Tositilanteessa isku olisi lamauttanut koko Ruotsin kuihtuneen ilmapuolustuksen.

Kylmän sodan kuumimpina aikoina Ruotsilla oli maailman neljänneksi suurimmat ilmavoimat. Vielä vuosituhannen vaihteessa Ruotsilla oli viisi ilmavoimien johtokeskusta ja kuusi lennostoa. Nyt lennostojakin on vain kaksi.

Kaiken lisäksi Ruotsin ilmavoimat on kouluttanut vähiin JAS 39 Grapen -hävittäjiinsä liian niukasti lentäjiä, vain noin 80. Tämäkin ehkä selittää pääsiäispyhien munausta, jota oli vielä edeltänyt Ruotsin puolustusvoimien komentajan Sverker Göranssonin pessimistinen lehtihaastattelu. Siinä kenraali oli tylysti ilmoittanut johtamansa armeijan kestävän hyökkäystä enintään viikon ajan.

Panssarivaunujen ja muun kaluston siirto Gotlantiin osoittaa, että Ruotsissa on ryhdytty perumaan aikaisempia päätöksiä. Täytyy vain toivoa, että hyvässä rasvassa Itämeren kukkaissaarella köllöttelevät panssarivaunut pelottavat venäläisiä ja saavat heidät luopumaan kylmän sodan mallisista harjoituksistaan.

Valitettavasti Ruotsin armeijalla ei ollut varaa lähettää yhtään sotilastaan panssarivaunujen mukana Gotlantiin. Suomalaiset upseerit kutsuvatkin Ruotsin puolustusvoimia nykyisin “seikkailuarmeijaksi”, joka lähettelee poikia ja tyttöjä eksoottisiin tehtäviin kaukaisin maille, mutta josta ei ole omaa maataan puolustamaan.

Ruotsissa on kuluneena vuonna käyty kiivasta keskustelua maanpuolustuksesta. Siellä tähyillään taas huolestuneena Itämerelle ja itäiselle taivaalle, jonne on ilmestymässä aivan uusia sotilaskonetyyppejä.

Venäjän sotilasbudjetti on jo pitkään kasvanut vuosittain kaksinumeroisella luvulla. Presidentti Vladimir Putin on itse olut hävittäjäkoneen kyydissä ja osoittanut muutoinkin tukensa muun muassa ilmavoimille.

Se on näkynyt konetilauksina. Uutta Su-35 -hävittäjää toimitetaan parhaillaan laivueille. Niiden kokonaismääräksi on kaavailtu 48:aa. Vientimalli Su-30 otetaan parannettuna painoksena myös omien ilmavoimien käyttöön. Tilauksessa on 30 konetta. Vanhoja Tu-160 -pommikoneita modernisoidaan.

Venäjän ensimmäistä viidennen sukupolven hävittäjää Su T-50:tä on valmiina neljä prototyyppiä. Sarjavalmistuksen pitäisi alkaa 2015 ja huippukalliiden koneiden kokonaismääräksi on kaavailtu 60.

Tilausmäärät kertovat modernien asejärjestelmien hintojen noususta. Enää Venäjäkään ei pysty tilaamaan satoja tai jopa tuhansia koneita, kuten tapana oli Neuvostoliiton mahtiaikoina.

Mutta se vanhoista ajoista on jäänyt jäljelle, että edelleenkin sotilaskoneista tehdään vientiin tarkoitettuja kehnommin varusteltuja “kehitysmaamalleja”, jollaisia Suomi ei toki suostunut ostamaan Mig-hävittäjiä käyttäessään.

Suomi tuli toiseksi Pisa-tutkimusta vastaavassa kansainvälisessä vertailussa, jossa mitattiin aikuisten ihmisten taitoja nykymaailman vaatimissa osaamisissa.

Perkele! Hävisimme taas.

Hieman tietysti lohduttaa se, että jätimme Ruotsin sentään jälkeemme.

Perussuomalaisistakin potkut saaneesta kansanedustaja James Hirvisaaresta tuli heti Timo Soinin monotuksen jälkeen tv-persoona, joka jakeli nerokkaita ajatuksiaan näköradion kuvaruudussa monessa eri ohjelmassa. Harvoin olen nähnyt niin onnellista ja itseensä tyytyväistä miestä. Oikein kateeksi kävi.

Olen varma, että Jamesta odottavat vielä suuret tehtävät. Hän sopisi loistavasti esimerkiksi Kokoomuksen nuortenliiton johtotehtäviin. Ja ehkäpä James saa vielä joskus kutsun julkkisten Big Brother -taloonkin.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
05

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset