Paljon äänilevyhistoriaa uudelleen julkaissut turkulainen Artiemusic tekee uusimmalla julkaisullaan myös työväenliikkeen kulttuurihistoriaa. Levyllä Proletaarit nouskaa! kuullaan 25 amerikansuomalaisten työväenlaululevytystä vuosilta 1914–1931.
Suuri osa lauluista on Yhdysvalloissa äänitettyjä työväenliikkeen ikiklassikoita Kansainvälisestä Vapaaseen Venäjään. Paljon soinut on myös levyllä kuultava Hiski Salomaan Vapauden kaiho. Salomaan lisäksi levyllä kuullaan amerikansuomalaisten järjestöjen piirissä syntyneitä poliittisia lauluja ja myös humoristisia lauluja 13 muun laulajan voimin. Antti Syrjäniemen säveltämä ja sanoittama Daytonan apinajuttu tunnetaan Suomessa Tuomari Nurmion levytyksenä.
Vuosina 1866–1930 Pohjois-Amerikkaan lähti Suomesta noin 350 000 siirtolaista. Osa palasi myöhemmin takaisin, mutta vuoden 1940 väestönlaskennassa äidinkielekseen suomen ilmoittaneita oli 230 000.
Pekka Gronowin levyyn kirjoittaman esittelytekstin mukaan äänitemyynti Yhdysvalloissa ylitti sadan miljoonan rajan vuonna 1920. Saatavilla oli myös suomalaisia levyjä, sillä johtavat levy-yhtiöt Columbia ja Victor taltioivat siirtolaistenkin esityksiä. He ostivat omalla kielellään levytettyä musiikkia, mutta Euroopasta tuodut levyt eivät riittäneet tyydyttämään kysyntää.
Ensimmäiset amerikansuomalaiset levytykset tehtiin jo vuonna 1907 ja 1920-luvulla ilmestyi vuosittain kymmeniä suomenkielisiä levyjä. 1930-luvun lama hyydytti buumin.
Sosialismilla oli suuri kannatus amerikansuomalaisten piirissä. New Yorkin Brooklynissä perustettiin Työväenyhdistys Imatra vuonna 1890 ja vuonna 1903 eri työväenyhdistyksiä kokosi Amerikan Suomalainen Työväenliitto.
Venäjän vallankumouksen jälkeen työväenliike jakautui emämaan tapaan sosialisteihin ja kommunisteihin. Vuonna 1921 perustetun kommunistisen Workers Party of American jäsenistä alussa lähes puolet oli suomalaisia.
Pehmennettyjä tekstejä
Pekka Gronow kirjoittaa, ettei ole aina yksiselitteistä, olivatko amerikansuomalaisen työväenliikkeen piirissä syntyneet levytykset työväenlauluja. Monet työväenjärjestöjen tilaisuuksissa esiintyneet esittivät kupletteja ja operettisävelmiä.
Todennäköisesti eniten myyty laulaja Leo Kauppi oli kommunisti, mutta hän levytti vain hupilauluja. Kaupilta Proletaarit nouskaa -levylle on päätynyt Oi tyttö tulee -niminen laulu.
Gronow kirjoittaa levy-yhtiöiden myös lieventäneen tekstejä. Arthur Kylanderin levyn ”lumberjäkki” on vain humoristinen metsätyömies, mutta hänen lauluvihkossaan on myös säkeistö, jossa kerrotaan ”jäkin” taskussa olevan punainen jäsenkirja.
Hienon levyn ja hienon taustoituksen lisäksi vihkosesta löytyvät myös laulajien pienoiselämäkerrat.
uutiskirje 
