KU:n arkistojoulu katsoo historiaan 23.12.–1.1.
Maailman ensimmäisen ihmisen lähettäminen avaruuteen reilut 42 vuotta sitten tapahtui juuri ns. kylmän sodan hyytävimmän vaiheen alla. Majuri Juri Gagarin avaruuslento tapahtui 12. päivä huhtikuuta vuonna 1961. Se nosti voimantuntua Neuvostoliitossa, joka oli muutenkin jo selvässä johtoasemassa kilvassa avaruuden valloittamiseksi.
Tilanne heijastui mm. Berliinin kriisinä myöhemmin samana vuonna, jolloin Suomikin sai maistaa Moskovan uhkaa kuuluisan noottikriisin muodossa.
Seuraavana vuonna 1962 oli edessä Kuuban ohjuskriisi, jolloin maailman on sanottu olleen lähimpänä totaalisen ydinsodan uhkaa kuin milloinkaan muulloin.
Moskova pyrki hyödyntämään menestystään avaruuskilvassa omassa rauhanpropagandassaan. Tämä oli kuitenkin melko läpinäkyvää hämäystä, sillä nimenomaan Neuvostoliitto käytti lähes samoja raketteja kuljettamaan hyötykuormia avaruuteen kuin ydinkärkiä maaleihinsa.
Vain hieman kärjistäen voi sanoa, että avaruuslennot olivat tärkeä osa kylmää sotaa, jota Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kävivät maailman herruudesta.
Tätä todistaa mm. lentojen kiivas tahti 60-luvun alkuvuosina; vastapuolen saavutukseen oli aina pakko vastata.
Tekokuut ja ohjuskuilu
Neljä ja puoli vuotta ennen Gagarinin historiallista avaruuslentoa Neuvostoliitto oli onnistunut lähettämään maata kiertävälle radalle maailman ensimmäisen satelliitin Sputnik 1:n.
Piipittävää signaalia lähettävää ja kiertoradallaan paljaalla silmälläkin hyvin näkyvää kiiltävää teräspalloa kutsuttiin silloin tekokuuksi.
Jo Sputnik 1. herätti Yhdysvalloissa pelkoa Neuvostoliiton sotilaallisesta ylivoimasta rakettien ja ohjusten alalla. USA:ssa alettiin puhua ns. ohjuskuilusta.
Tosiasiassa Yhdysvalloilla oli tuolloin lähes täydellinen ydinaseylivoima. Sillä oli toista tuhatta strategista pommikonetta, joilla olisi voitu hyökätä Neuvostoliittoon.
Neuvostoliitto oli perustanut strategiset ohjusjoukot jo vuonna 1958, mutta myöhemmin selvisi, että 1960 -luvun alkupuolella Moskovalla oli valmiina vain muutamia ns, mannertenvälisiä, mutta erittäin epätarkkoja ohjuksia, jotka olisivat yltäneet USA:han asti.
Siksi Moskova pyrkikin kuljettamaan Kuubaan keskimatkan SS—4 ja SS—5 -ohjuksia, jotka olisivat Fidel Castron hallitsemalta saarelta voitu laukaista Pohjois-Amerikan mantereen eteläosiin.
108 minuuttia maan ympäri
Neljäntenä lokakuuta vuonna 1957 laukaistu 83,6 kiloa painanut Sputnik 1. oli jo pannut vauhtia Yhdysvaltojen avaruusohjelmaan.
Parin katkeran epäonnistumisen jälkeen USA sai varsin nopeasti oman – tosin paljon pienemmän – satelliitin maata kiertävälle radalleen.
Kun Gagarin kiersi avaruudessa Vostok 1 -aluksellaan olivat amerikkalaisten valmistelut oman miehensä saamisesta avaruuteen jo pitkällä.
Juri Gagarin kiersi aluksellaan maapallon vain kerran käyden yli 300 kilometrin korkeudessa.. Lento kesti 108 minuuttia, jonka jälkeen Vostok syöksyi maan ilmakehään.
Tässä vaiheessa aluksen nopeutta hidastettiin jarruraketeilla. Maahantulon loppuvaihe tapahtui laskuvarjojen avulla. Gagarin oli koko ajan pyöreässä kapselissaan, jonka läpimitta oli 2,3 metriä.
Oliko Gagarin ensimmäinen?
Nykyajan näkökulmasta Vostok 1 -alus oli alkeellinen ja kosmonautille erittäin vaarallinen. Maailman ensimmäinen avaruuslentäjä selvisi lennostaan nipin napin hengissä.
Gagarinin lennon jälkeen lännessä leviteltiin pitkään väitteitä, joiden mukaan Gagarin ei olisi ollutkaan ensimmäinen Neuvostoliiton avaruuslentäjä, vaan ensimmäinen lennolta hengissä selvinnyt lentäjä. Väitteiden mukaan avaruudesta olisi kuultu karmeita avunhuutoja joitakin kertoja ennen Gagarinin lentoa. Neuvostoliiton tuolloin harjoittama täydellinen salailu kaikessa mikä liittyi sen avaruusohjelmaan tietysti helpotti huhujen leviämistä.
Avaruuslentojen ensimmäiseksi uhriksi jopa nimettiin tunnetun lentokonesuunnittelijan Sergei Iljushinin poika.
Toinen ja kolmas amerikkalaisia
Yhdysvallat sai ensimmäisen astronauttinsa Alan Shepardin avaruuteen vajaa kuukausi kosmonautti Gagarinin lennon jälkeen eli 5. päivä toukokuuta vuonna 1961.
Taas kävi samoin kuin ensimmäisten satelliittien kanssa; amerikkalaisten suoritus oli vaatimattomampi kuin neuvostoliittolaisten.
Shepard oli maapalloa kiertävällä radalla vain osan kierrosta eli noin 15 minuutin ajan. Tämä Mercury -ohjelman ensimmäinen lento oli siis vain pistäytyminen avaruudessa.
Myös kolmas ihminen avaruudessa oli amerikkalainen. Hän oli Virgil Grissom, joka teki Mercury -aluksellaan 21.7. 1961 samanlaisen piipahduksen maan kiertoradalla kuin Shepardkin.
Lisää dramatiikkaa Shepardin lentoon toi se, että hänen kapselinsa upposi mereen. Mies toki pelastui. Jo tässä vaiheessa amerikkalaiset astronautit laskeutuivat mereen ja venäläiset maalle.
64 kierrosta avaruudessa
Kylmän sodan avaruuskilpa jatkui kiihkeänä. Seuraavana iski Neuvostoliitto, joka laukaisi 6. elokuuta maata kiertävälle radalle Vostok 2 -aluksen.
Sen lentäjänä oli Herman Titov, joka oli ollut jo Gagarinin varamiehenä. Titov kiersi maapalon kokonaista 17 kertaa ja aikaa siihen kului 25 tuntia. Jenkit oli taas lyöty.
Mutta sitten Neuvostoliiton miehitettyihin avaruuslentoihin tuli hieman yli vuoden tauko ja Yhdysvallat ehti lähettää järjestyksessä viidennen ihmisen avaruuteen.
Hän oli John Glenn, joka teki 20.2. vuonna 1962 kolme kierrosta maapallon ympäri. Aikaa avaruudessa Glenn sai kulumaan 4 tuntia ja 55 minuuttia.
Sitten oli vuorossa Yhdysvaltojen Scott Carpenter, joka 24.5. 1962 teki saman mittaisen lennon kuin John Glenn. Avaruuslentojen tahti oli nyt tiheä.
Kaksoislennot kohti telakointia
Kesällä Neuvostoliitto pääsi jälleen pullistelemaan, kun kosmonautti Andrian Nikolajev kiisi avaruuteen 11.8. 1962. Kierroksia kertyi huimat 64 ja avaruudessa Nikolajev ehti niiden aikana viettää 94 tuntia ja 35 minuuttia.
Eikä tämä vielä mitään, sillä seuraavana päivänä Nikolajevin lähden jälkeen Neuvostoliitto laukaisi toisen avaruusaluksen. Sen miehistönä oli kosmonautti Pavel Popovits, joka kiersi maapallon 48 kertaa.
Toisen vastaavan kaksoislennon kahdella eri aluksella Neuvostoliitto teki vaaja vuosi myöhemmin. Silloin avaruudessa kävi maailman ensimmäinen nainen Valentina Tereskova, joka kiersi maan 49 kertaa.
Kaksoislennot olivat jo valmistautumista avaruusalusten telakointiin ja suuremman avaruusaseman rakentamiseen maata kiertävälle radalle.
Juri Gagarinin viimeinen lento
Juri Gagarinin ensimmäisellä lennolla oli tavoitteena vain avaruuteen tunkeutuminen ja sen selvittäminen, että kestääkö ihminen lainkaan olosuhteita ilmakehän ulkopuolella.
Gagarin selvisi hengissä avaruudesta, eikä lähtenyt koskaan toiselle lennolle. Mutta pitkään juhlitun sankarin elämä ei jatkunut.
Maaliskuun 27. päivänä vuonna 1967 Gagarin lähti lennolle — hän oli edelleen ilmavoimien upseeri – tuolloin jo vanhanaikaisella Mig 15 -hävittäjällä.
Silminnäkijöiden mukaan kone alkoi äkkiä heittelehtiä ja kääntyi hurjaan syöksyyn kohti maata murskautuen täysin.
On väitetty sitäkin, että alkoholilla olisi ollut osuutta onnettomuuteen.
Ensimmäinen amerikkalainen astronautti Alan Shepard oli mukana vielä Apollo 14 -kuulennolla helmikuussa vuonna 1971.
Shepard kävi kahdesti kävelemässä Kuun pinnalla- Liikkumista helpottamassa mukana oli myös kuuauto.
uutiskirje 
