KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Totuuksia meille

Eilina Gusatinsky
25.1.2014 15.01
Fediverse-instanssi:

Netissä törmäsin mielenkiintoiseen venäläiseen selitykseen siitä, mitä on globalisaatio.

Moskovaan kutsuttiin kuuluisa taloustiedemies, jonka oli selitettävä, mistä globalisaatiossa on kyse.

– Kuinka voisin selittää sen yksinkertaisesti? aloitti luennoitsija.

Tuntuu siltä, että tämän päivän trendi on vedätys.

– Kuvitelkaa, että täällä tehdään savipillejä, joita toimitetaan Mongoliaan paikallisille paimenille, joiden tehtävä on kasvattaa lampaita. Lampaiden vuodat taas toimitetaan…

– Meille? kysyttiin paikalta.

– No ei, kysymys on nimenomaan globalisaatiosta. Mongolialaiset toimittavat vuodat Kreikkaan, jossa niistä tehdään erinomaisia raakaturkiksia ja toimitetaan…

– Meille?

– Ei, ne toimitetaan Ranskaan, jossa parhaat suunnittelijat tekevät niistä hienoja turkkeja ja nahkatakkeja ja toimittavat niitä…

– Meille?

– Kuinka kehtaattekin olla niin itsekkäitä? suuttui luennoitsija.

– Ette osaa ajatella globaalisesti. Turkit menevät USA:han ja niitä myydään parhaissa New Yorkin putiikeissa.

– Entäs meillä?

– Teille Valko-Venäjältä toimitetaan savea, josta te teette mongolialaisille paimenille savipillejä!

Tuo tuli mieleen kun kuuntelin Kataisen hallituksen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin innokkaita puheita vaivihkaa valmistellusta vapaakauppasopimuksesta EU:n ja USA:n välillä. En ole ekonomisti ja tuskin ymmärtäisin kaikkia asiapapereita, jos saisin ne käsiini. Mutta kyseisen ministerin innostuneisuus on minulle varoitusmerkki samalla tavalla kuin Guggenheimin tai NATOn puolustajien puheet – en voi sille mitään.

Tuntuu siltä, että tämän päivän trendi on vedätys. Huolimatta siitä, että tänään jokainen pääsee saamaan vaikka kuinka paljon taustatietoja kaikista mahdollisista lähteistä, päättäjät ja lobbarit uskovat siihen, että meille voi syöttää mitä tahansa ja me nielemme kaiken kysymättä.

Ja valitettavasti näin me teemmekin. Kuultuani presidentin puheesta Selkäranka-seminaarissa – jossa hän pahoitteli julkisen sektorin suuruutta ja ehdotti menojen supistamista, muttei suorittava portaan kustannuksella – en osannut kyseenalaistaa maan arvojohtajan tietoisuutta asiasta. Hyvin nopeasti löytyi ihmisiä, joille auktoriteetti ei ole este käsitellä faktoja faktoina – lähinnä somessa ja blogeissa.

En tiedä, lähtikö valtamedia purkamaan presidentin puheen lähtökohtia. Henkilökohtaisesti minulle jäi se käsitys, että toimittajat lähtivät lähinnä jalostamaan presidentin ajatuksia. Puheen päällimmäisestä ideasta tuli jo jonkinlainen totuus.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa seminaarin jälkeen luki:

”Suomessa julkisen sektorin osuus kokonaistuotantoon suhteutettuna on maailman huippua: yli 58 prosenttia. Se on enemmän kuin muissa pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa”.

Siinä sotkeutuivat suhde- ja osuus-käsitteet, ja meni viikko, ennen kuin samassa lehdessä kirjoitettiin siitä, että julkisten palvelujen osuus bruttokansantuotteesta on viime vuosina ollut hiukan alle 20 prosenttia.

Saa vain toivoa, että täsmennetty tieto saavutti lukijoita. Epäilen kyllä, koska halu yksityistää julkisia palveluita on tietyillä piireillä suuri – eiväthän tavalliset kansalaiset uskalla kysyä, millä rahalla ne yksityiset palvelut sitten ostetaan? Puhumattakaan nyt siitä, että valtiolla ja kunnalla päätavoite ainakin teoreettisesti on saada ihmiset pysymään terveinä, mutta yksityinen palveluntarjoajan päämäärä on voitto, joka ei synny, jos ei ole asiakkaita.

En jaksa ajatella niitä veroparatiiseja ja kansainvälisiä pörssiyhtiöitä, joilla on paljon enemmän resursseja saada vallanpitäjät uskomaan kuinka väärin on pyrkiä ylläpitämään hyvinvointivaltiota. Itse asiassa jo monet kansalaiset uskovat vakaasti että näin se on.

He ovat myös valmiit tukemaan aloitetta, joka pakottaa pitkäaikaistyöttömät tekemään jotain hyödyllistä sosiaalitukien saamiseksi. Kysyin yhdeltä innokkaalta, eikö hän ymmärrä, että hän itse voi jäädä työttömäksi, koska hänen työnantajansa voi tällä tavalla saada ilmaisen työntekijän. ”Onhan se tyhmää maksaa liikaa”?

Vaikka sain ylpeän vastauksen, ettei hänenlaisiaan noin vain löydy, katseessa näkyi pieni merkki siitä, että Nokian ja muiden saman alan yritysten kohtalo näyttäytyi hänelle uudella tavalla.

Totta kai kukin meistä haluaisi uskoa, ettei Suomea koskisi alussa mainitun taloustieteilijän visio globalisaatiosta. Mutta jotenkin tuntuu, että pelkkä halu ei enää riitä. Täytyy oppia kyseenalaistamaan meille syötettyjä totuuksia, jaksaa etsiä vaihtoehtoisia tietoja ja uskaltaa toimia – vaikkapa aluksi esittämällä oikeita kysymyksiä.

Jos olen ymmärtänyt oikein Suomen hyvinvointivaltion rakentamishistorian, varteenotettavaa kokemusta on ollut. Miksi sitä ei voi uudestaan ottaa käyttöön, olivat puitteet muuttuneet kuinka tahansa? Vai onko vaihtoehtona istuminen luentosalissa ja epätoivoinen huutaminen takarivistä ”Entäs meille?”

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
05

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset