Korvaushoitoa huumeriippuvuuteen saavien potilaiden suoriutuminen tiedonkäsittelyä vaativista tehtävistä on odotettua parempi, osoittaa Helsingin yliopistossa 28. toukokuuta tarkastettava väitöstutkimus.
Noin 2 400 suomalaista saa korvaushoitoa opioidiriippuvuuteen. HUS:n päihdepsykiatrian poliklinikassa työskentelevä neuropsykologi Pekka Rapeli selvitti väitöstutkimuksessaan korvaushoitopotilaiden tiedonkäsittelyä neuropsykologisilla testeillä. Hän arvioi hoidon äskettäin aloittaneiden potilaiden suoriutumista kolme kertaa vuoden aikana.
Potilaiden suoriutuminen ylsi lähelle verrokkien tasoa, ja suoriutumistaso pysyi vakaana seurannan aikana. Buprenorfiinia korvaushoitona käyttävien potilaiden työmuisti jopa koheni seurannan aikana.
Kaikki tutkitut ajokykyisiä
Väitöstyönsä laajimmassa osatutkimuksessa Rapeli selvitti, kuinka hyvin lääkemuuttujat eli niiden tyyppi tai lukumäärä ennustivat vähintään puoli vuotta hoidossa olleiden potilaiden suoriutumista tiedonkäsittelyn tehtävissä. Hän havaitsi, että lääkemuuttujat ja runsas päihteiden oheiskäyttö ennustivat 10–20 prosenttia suoriutumisesta ja olivat yhteydessä heikkoon suoriutumiseen.
Viimeisimmässä tutkimuksessa testattiin ajokokeella 22 potilaan ajokyky. Yhtä lukuun ottamatta kaikki todettiin ajokykyisiksi.
– Potilaiden suoriutuminen oli monelta osin odotuksia parempi. Runsas psykiatrinen oheislääkitys ja päihteiden oheiskäyttö heikensivät suoriutumista, mikä oli odotettavissakin, Rapeli toteaa.
Tuloksista kannustusta
Rapelin mukaantuloksilla voi olla merkitystä, kun potilaille valitaan korvaushoidon ohella käytettäviä lääkkeellisiä ja lääkkeettömiä hoitoja. Tulokset voivat myös kannustaa potilaita pyrkimään suoriutumisvaatimuksiltaan normaaliin opiskeluun tai työhön.
PsL Pekka Rapelin väitöskirja ”Cognitive function in opioid substitution treated patients – Associations with drug treatment variables” tarkastetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa keskiviikkona 28. toukokuuta.
uutiskirje 
