Mosambikin pääkaupungin Maputon kahdesta käsityötorista pienempi, Feira do Pao, on reilun hehtaarin kokoinen neliö portugalilaisten vanhan linnoituksen, rantakadun ja poliisiaseman välissä.
Torin erikoisuus ovat mustasta puusta valmistetut käsityöt. Tuottavinta lienee kuitenkin laiton norsunluun ja sarvikuononsarvien kauppa. Liekö se myös poliisin tiedossa.
Lehmänsarvirasioita kaupanneet naiset olivat vastanneet uteluihimme, ettei heillä ole sarvikuononsarvesta tehtyjä esineitä. He huusivat paikalle nuoren miehen, Antonion.
Salakaupan lonkeroiden epäillään ulottuvan hyvin vaikutusvaltaisiin henkilöihin.
Antonio tahtoo puhua sisemmällä puistossa akasiapuun varjossa. Antonio menee suoraan asiaan, eivätkä häntä häiritse edes paikalle rientäneet rihkamakauppiaat, jotka epäilemättä kuulevat kaiken.
– En pidä materiaalia torilla, koska sen myyminen on laitonta ja liikkeellä on ilmiantajia. Voin näyttää sarvet, kunhan ensin sovitaan hinnoista ja määristä.
Poliisin suojeluksessa
Pääsemme tilanteesta sillä verukkeella, että minun pitää puhua hotellilla muka kielitaidottoman liikekumppanini kanssa. Minullahan ei ole rahaa. Antonio antaa puhelinnumeronsa ja pyytää soittamaan pian.
Menemme katseilta suojaan nurkan taakse, mutta pikapalaverimme keskeyttävät oitis alussa mainitut poliisit, jotka pyytävät mukanaan asemalle torin toiselle puolelle.
Poliiseista ei täällä ole ainakaan pulaa. Puolen tunnin juttukeikan aikana tämä on jo toinen kerta, kun papereitamme kysytään.
Tuskin missään koko Mosambikissa partioi niin paljon poliiseja kuin täällä, ellei sitten Sofalan maakunnassa aseistettua oppositiopuoluetta Renamoa vahtimassa. Vaikuttaa siltä, että ainakin rivipoliisit tietävät torin sarvi- tai ainakin norsunluukaupasta.
Poliisijohtajien tiedoista ei ole todisteita, mutta olisi kai melkoinen ihme, jos he eivät tietäisi. Eipä ihmetyttäisi, jos jonkun poliisijohtajan autotallista löytyisi palkkaan nähden ylellinen auto.
Kallis ihmelääke
Sarvikuonon sarvi on erityisesti vietnamilaisten ja kiinalaisten havittelemaa arvomateriaalia, mutta eivät valkoihoiset valeostajatkaan näytä herättävän suuria epäilyksiä.
Yksin vuonna 2013 Etelä-Afrikassa tapettiin laittomasti 1 004 sarvikuonoa, ja kaadot ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti. Myös laillisesti kaadettujen sarvikuonojen sarvia kuljetetaan maasta metsästysmuistoina ja myydään kokonaisesta päästä laittomasti irrotettuina Aasian markkinoilla.
Mosambikin oma sarvikuonokanta, viimeiset 15 yksilöä, tapettiin sukupuuttoon huhtikuussa 2013 Suur-Limpopon luonnonpuistossa. Tapauksen tiimoilta oli syytettynä 30 viranomaista, puiston omaa henkilökuntaa.
Aiheesta enemmän perjantaina 23.5. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Lehden näköisversio löytyy myös Lehtiluukusta.
uutiskirje 
